Lukijoilta

Lukijalta: Avaimet työuupumuksen suitsimiseen ovat henkilöllä itsellään, työpaikalla ja yhteiskunnalla

Mikael Rydenfelt
Siviilielämän paineet ja olosuhteet eivät voi olla näkymättä työssä, toteaa kirjoittaja.
Siviilielämän paineet ja olosuhteet eivät voi olla näkymättä työssä, toteaa kirjoittaja.

Työuupumus yksittäisenä oireena tai osana laajempaa oireistoa on noussut jokapäiväiseen keskusteluun. Tautiluokittelu ei tunne sitä omana sairautenaan, vaan usein se yhdistetään masennuksen diagnoosin alle.

Yhtenä merkittävänä syynä työuupumuksen nousuun keskusteluaiheena on sen oireiston parempi tunnistaminen. Aikaisemmin puhuttiin kansankielessä stressistä ja uupuminen kattaa osittain samoja tunnusmerkkejä. Stressistä ei puhu enää kukaan.

On tunnistettavissa useita syitä, jotka ovat aiheuttaneet uupumisen yleistymisen. Osa niistä johtuu henkilöstä itsestään, osa on työhön liittyviä tekijöitä, osa siviilielämän paineita, jotka näkyvät työn kontekstissa.

Henkilön omat arvot määrittävät suhdetta työhön. Jossakin tapauksessa työ ei vastaa niitä arvoja, joita työltä odottaa. Esimerkiksi tästä käy nuorten sairaanhoitajien hoitotyön eettisten odotusarvojen ja arjen todellisuuden ristiriita. Koulutuksessa oli saatu käsitys laaja-alaisesta ja syvällisestä potilaan kohtaamisesta, mutta todellisuudessa mennään yhdestä toimenpiteestä toiseen. Käsitys hyvästä hoidosta joudutaan sopeuttamaan tai elämään ristiriidassa omien arvojen kanssa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Työhön liittyviä uupumista edesauttavia tekijöitä ovat muun muassa vähäiset vaikutusmahdollisuudet omaan työhön, jatkuva raportointi, ulkoaohjautuvuus, esimiehen huono tuntemus työn sisällöstä eli ammattiosaamisen puute, huono ennakoitavuus, vähäinen tuki organisaatiolta, huonot tietotekniikkaratkaisut, palautteen puute, yksin tekeminen, epäselvät roolit/vastuut sekä puutteellinen osaaminen.

Erityisenä syynä uupumisessa ovat tietotekniikan luomat pakolliset toimintakonseptit ja raportointi. Työelämä on luonut ITC:stä itselleen uuden työnormien viidakon.

Kiire on käsitteenä subjektiivinen. Toinen kokee sietämätöntä kiirettä ja kuormitusta, kun toinen kokee tilanteen haastavaksi.

Lyhytaikainen korkea kuormitus saa henkilön nostamaan hetkellisesti suoritustasoaan. Pitkäkestoinen kuluttaa psyykettä ja fysiikkaa. Ei ole olemassa mitään muuta kiireen mittaria kuin henkilökohtainen kiireen tunne.

Siviilielämän paineet ja olosuhteet eivät voi olla näkymättä työssä. Nuorilla on haasteena lastenhoito sairauksineen ja päivähoitoineen. Toisilla on omia terveysongelmia. Toiset joutuvat hoitamaan omia vanhempiaan jopa omaishoitajana.

Näillä syillä voi olla vaikutusta poissaoloihin yhtä lailla kuin työhön keskittymiseen. Portti uupumiseen syntyy tätäkin reittiä pitkin.

Ratkaisun avaimet työuupumuksen suitsimiseen ovat henkilöllä itsellään, työpaikalla ja yhteiskunnalla. Konkreettisimmat ja välittömimmät ratkaisut ovat tietysti kahdella ensimmäisellä.

Yhteiskunta luo puitteita, mutta ei ratkaisuja. Lisätyövoiman sijaan kannattaa etsiä ratkaisua muualta.

Veli-Pekka Moisalo

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

tietokirjailija, organisaatioiden kehittäjä, VTM

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (3)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Angus
Syyllinen löydetty
Kuka aiheuttaa uupumista? "Henkilö itse, työpaikka ja yhteiskunta". Yksilöidään tasan yksi henkilö, työntekijä. Työnantaja ja työtoverit piilotetaan neutraalin termin "työpaikka" taa. Tuskin sattumaa.

"Jossakin tapauksessa työ ei vastaa niitä arvoja, joita työltä odottaa." Tällöin tietenkin syyllinen uupumukseen on kohtuuttomia odottava työntekijä itse! Ratkaisu? Älä odota työltä mitään. Älä huomaa työn ongelmia tai yritä ratkaista niitä. Tyydy, sopeudu. Niinkö?

"Toinen kokee sietämätöntä kiirettä ja kuormitusta, kun toinen kokee tilanteen haastavaksi." "Ei ole olemassa mitään muuta kiireen mittaria kuin henkilökohtainen kiireen tunne." Tämä on jo aika paksua propagandaa. Hyvä on, kiire on tunne. Mutta työtä voi ihan objektiivisestikin arvioiden olla liikaa. Jos esim. yksi ihminen pannaan tekemään se, mitä ennen teki kaksi, niin kyllä siinä taitaa tulla kiire muutenkin kuin subjektiivisesti arvioiden!

Sokerina pohjalla vielä yksi isku työntekijälle: "Siviilielämän paineet ja olosuhteet eivät voi olla näkymättä työssä." Jos kuvittelit, että sinulla on liian kiire työssä tai jos työ uuvuttaa, niin ajattelepa uudelleen. Siviilielämäsihän se vain haittaa omistautumista työllesi!

Yksi korjaus: "Stressistä ei puhu enää kukaan." Kyllä puhuu. Kirjoittajan kannattaa tutkia stressin ja uupumuksen eri määritelmiä, niin selviää, ettei niitä voi käyttää eikä käytetä synonyymeina, joten stressi on edelleen käyttökelpoinen ja tarpeellinen termi. Voisi muotoilla esim. että pitkäkestoinen stressi johtaa joskus uupumukseen.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Työn laatu
On totta että työuupumukseen on monenlaisia syitä. Yleisesti ottaen siihen sairastuneet ovat tunnollisia vastuunsa kantavia aktiivisia työntekijöitä. Kirjoittaja meinaa että lisätyövoimalla ei estettäisi työuupumusta. Juurikin riittävä hoitajamäärä on se, jolla uupumusta voidaan suurelta osin ehkäistä. Kyse ei ole pelkästään siitä että omien eettisten arvojen toteutumista ei töissä tapahdu. Kyse on ihan oikeasti sairaiden, jopa kuolevien tai kriittisessä tilassa olevien ihmisten hoitamisesta niin että oikeasti voidaan ennakoida vaikkapa verenpaineen muutokset, hengityksen vaikeutuminen ja tuleva tajuttomuus. Siinä on oltava hoitajan vieressä, käytettävissä. On aika vaarallista ajatella että hoitajien määrällä ei olisi väliä! Ei se hoitajan tehtävä ole elvyttää vaan myös estää siihen tilaan meneminen.
Kiireen tuntu on kyllä yhteisesti jaettavissa hoitoalalla. Se näkyy virheinä. Ja se taas lisää stressiä.
Olen nähnyt vakavasta työuupumuksesta toipuneita. Työpaikan vaihdos on saattanut olla se suurin toipumisen syy.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
ulkopaikkakuntalainen
välirahaa
Erinomainen kirjoitus, jossa oli huomioitu lukuisa joukko aineksia, joista uupumus voi koostua. Tämän päivän lehdessä (7.3)on kolme ajankohtaista uutista. Rakennusvalvonnan työtaakka ja siitä seurauksena tulleet ongelmat. ASia on ollut tiedossa kymmenen vuotta, mutta kovakorvaisille johtajille/poliitikoille se ei ole avautunut. Luotsi ja TYKS kuvaavat samaa kovakorvaisuutta. Unohdetaan, että on kyse ihmisestä. Samalla tietysti voitaisiin ajatella, että pitäisikö ihmisiä kasvattaa ostajina tai sivistää kansalaispalveluiden käyttäjinä? Monimutkaistuva ja monitahoinen yhteiskunta yhdistettynä kireään talouteen voisi toimia paremmin, jos liikenisi ymmärrystä palvelun tuottajalle. Moni kantaa kiltisti kahvilassa mukinsa pois pöydästä, mutta ei anna ymmärrystään abstraktien palveluiden tuottajille. Monet it-alan tuotteet on tehty helpottamaan toimintoja, mutta toisin käy usein. Ne lisäävät työtaakkaa. Tämähän nähdään terveyskeskuksissa. Kehitys on vähintään huolestuttavaa kun virkamiehille alkaa sataa uhkailuja. Kenties pieni väliraha sitten auttaisi. Huom. tuo on sarkasmia.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.