Lukijoilta

Lukijalta: Raitiotiellä vahvat perusteet

Raitiotien vaihtoehdoksi on esitetty lähijunaliikennettä, kaksikerrosbusseja, nivelbusseja ja bussien sähköistämistä.

Lähijunaliikenne ei ole ratkaisu Turun sisäiseen ja seudulliseen lähiliikenteeseen. Kaikki ratasuunnat huomioiden käyttöön saataisiin vain parikymmentä pysäkkiä enimmäkseen kaukana asutuksesta. Lähijuna ei palvele Turun, Raision ja Kaarinan keskustoja eikä Varissuon ja Runosmäen keskuksia.

Lähijunille on potentiaalia tunnin vuorovälille ja Salon suuntaan ehkä kahteen junaan tunnissa kaksoisraiteellisena. Näin harvat vuorovälit eivät ole vaihtoehto, pikemminkin tarjontaa täydentävä ratkaisu.

Kaksikerrosbussit soveltuvat huonosti lyhyille matkoille, joissa matkustajat vaihtuvat runsaasti. Kun bussin istumapaikoista kolme neljäsosaa on yläkerrassa, niin portaat muodostuvat väistämättä ongelmaksi talven ruuhkaliikenteessä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kerrosbussit voivat sopia pitkille seutulinjoille, joita raitiotievaihtoehdot eivät ole. Kapasiteetiltaan ne ovat liian pieniä korvaamaan suunnitteilla olevia raitioteitä.

Nivelbusseissa puolestaan on selvästi vähemmän istumapaikkoja kuin telibusseissa, joten niiden hankinta olisi palvelutasoheikennys. Varissuon linjaosuuden varteen tullaan rakentamaan runsaasti uusia asuntoja ja toimitiloja, joten nykyiset 4–5 minuutin välein kulkevat telibussit eivät enää riitä. Vuorovälien tihentäminen bussien ketjuuntumisen takia ei ruuhkautuvalla linjalla toimi.

Bussien käyttövoiman vaihtaminen sähköön ei lisää bussien kapasiteettia, jota suunnitelluilla raitiotiereiteillä tarvitaan maankäytön lisääntyessä. Bussien sähköistäminen itse asiassa heikentää niiden kilpailukykyä suhteessa raitiotiehen.

Turun telibussit maksavat noin 270 000 euroa kun täyssähköinen 1-nivelinen bussi maksaa 820 000 (Amiens), Nantesin 2-nivelinen sähköbussi 1 700 000 ja hybridi 900 000 (Metz).

Sähköistäminen on mahdollista linjoilla, joilla sähköbussien kapasiteetti riittää.

Raitiotiekaupungeissa matkustajamäärät asukasta kohden ovat vähintään kaksinkertaiset Turkuun verrattuna. Bergenissä, jossa lähtötaso ennen raitiotietä oli sama kuin Turussa, on nyt matkustajia 2,3-kertaisesti.

Raitiotien lisäksi joukkoliikennettä on kehitettävä ja tätä koskeva suunnitelma on jo olemassa. Runkolinjoista on päätös vuodelta 2009 – se vain on jäänyt toteuttamatta.

Raitiotieinvestointien käyttöikä on pitkä eli voidaan käyttää 30–40 vuoden poistoaikoja. VTT:n arvio, että investointi maksaa itsensä noin 10 vuodessa, on realistinen uusien raitiotiekaupunkien saavuttamien hyötyjen valossa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Turun käyttötalous saa uusia tuloja huomattavasti enemmän kuin raitiotiestä aiheutuu vuosittaisia poistoja yritysten maankäyttömaksujen, tonttikauppojen ja lisääntyvien verotulojen myötä.

Raitiotieinvestoinnin loppumaksajia ovat lähinnä raitiotien vaikutuspiiriin asettuvat yritykset ja asukkaat, ei niinkään turkulaiset veronmaksajat yleisesti. Uudistus kannattaa rahoittaa lainalla, kun siitä on osa saatavilla jopa nollakorolla.

Kuntatalouden kannalta ei ole samantekevää, mihin kasvavan kaupungin uudet asukkaat sijoittuvat. Rakennuskustannukset kunnalle ovat VTT:n selvitysten mukaan keskimäärin alle 2000 euroa asukasta kohden, mikäli rakennetaan alueille, joissa on valmis infra. Sen sijaan infrakustannukset kunnallistekniikan ulkopuolisilla alueilla ovat noin 20 000 euroa asukasta kohden.

Uudet asukkaat kannattaa ennemmin sijoittaa kaupunkirakennetta tiivistäen parhaimpien joukkoliikenneyhteyksien äärelle kuin luoda uusia kalliita autokaupunkialueita. Kiinteistöjen arvonnousu raitiotien varrella kertoo, että asunto- ja toimitilamarkkinoilla hyvästä sijainnista ja parantuneesta saavutettavuudesta halutaan maksaa.

Tampereella lähes valmiin raitiotien rakennuskustannukset allianssimallina toteutettuna ovat pysyneet budjetissaan ja järjestelmäkustannus on 15 miljoonaa euroa kilometriltä. Varissuo-Kauppatori-Linnakaupunki kustannusarvio puolestaan on 23 miljoonaa euroa/km.

Jorma Jäntti

Turku

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (22)

Vastaa
Jopas,jotain.
Noista sinun mainitsemista bussen hinnoista
Tampere on tilannut 8 nivelbussia, hinnat kyllä tuntuu olevan huomattavasti halvempia kuin nuo sinun ilmoittamat.

" Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen (TKL) johtokunta on tehnyt päätöksen hankkia kahdeksan kappaletta uusia nivelbusseja.
Hankintasopimus, jonka arvo bussien osalta on noin 2,3 miljoonaa euroa "
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
T.I.
Vast: Noista sinun mainitsemista bussen hinnoista
Jopas, jotain: Tampere tilasi dieselbusseja. Sähköbusseina niiden hinnat olisivat yli kaksinkertaiset. Lisäksi Jäntin kirjoituksessa mainitut Nantesin kaksiniveliset sähköbussit ovat niitä, joita Turku vielä muutama vuosi sitten harkitsi. Niiden toteutunut hinta on tosiaan tuo 1,7 miljoonaa euroa kappaleelta.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Jopas,jotain.
Vast: Noista sinun mainitsemista bussen hinnoista
T.I.
Tampere tilasi nivelbusseja tuosta ilmoituksesta, 8 bussia, hinta noin 2,3 miljoonaa.
eikös kappale hinnaksi tule jotain 288 000.
Nyt sitten selitetään että jotkut bussit maksaa 1,7 miljoonaa kappaleelta.
Kun kyse on jostain muusta kuin ratikasta niin selitykset on jänniä.
Jos kaupunki ilmoittaisi että mopolähetille ostetaan auto käytöön, varmaan tulisi selitysta, voi kauhia Porsche, Ferrari ja Lamborghini ovat kauhean kalliita.
vaikka kaupunki olisi ostamassa Fiattia.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Jorma Jäntti
Vast: Noista sinun mainitsemista bussen hinnoista
Nantesin täyssähköisen bussilinjan kaluston hinta on todella 1,7 miljoonaa euroa bussia kohden. Täyssähköiset 2-niveliset bussit ovat nimeltään Hess Ligh Tram 25. Niiden sähkö- ja akkutekniikan toimittaa ABB Tosa. Pelkästään sähköjärjestelmän ja akkujen osuus nivelbussin hinnasta on hieman alle miljoona euroa bussia kohden (ABB tiedotteessa ABB:n osuus kokonaistilauksesta on ilmoitettu 20 miljoonaksi dollariksi (20 bussia). Metzin 2-nivelinen Van Hoolin bussi on diesel/sähkö-hybridi ja tilauksen hinta bussia kohden siis 900 000 euroa. Amiensin 1-nivelisen Irizarin täyssähköbussin hinta on 820 000. Sähköbusseissa akkujen osuus on hinnasta on noin puolet - toki akkujärjestelmien hinnat on koko ajan laskussa. Turun sähköbussien hankintahinta oli aikanaan 540 000 euroa bussia kohden (+ tämän lisäksi latausjärjestelmä varikolla ja linjojen päissä) ja vastaavan 12-metrisen dieselbussin hinta oli siihen aikaan 240 000. Nantesin 2-nivelinen täyssähköbussi on tällä hetkellä maailmassa ainoa käytössä oleva järjestelmä, joten yksikköhinnoissa on selvää pilottikokeilulisää. Tampereelle hankittavat nivelbussit olivat dieseleitä (Euro 6).
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
T.I.
Vast: Noista sinun mainitsemista bussen hinnoista
Jopas, jotain: Ei ole järkeä verrata dieselkäyttöisten yksinivelbussien hintaa ratikkaan, koska sellaista ei yksinkertaisesti ole Turkuun tulossa. Jos Turku hankkii nivelbusseja, ne hankitaan sähkökäyttöisenä, jolloin hinta on yli tuplat dieselkäyttöiseen. Jos puhutaan vaihtoehdosta raitiotielle, vähimmäisvaatimuksena Turulle on ollut "superbussi" eli (sähkökäyttöinen) kaksinivelbussi. Sellaisen hinta on käyttövoimasta riippuen jotakin miljoonan euron molemmin puolin, sähkökäyttöisenä miljoonan paremmalla puolella. Elinkaarikustannuksia ajatellen oleellista on huomioida, että bussin käyttöikä on n.3 kertaa lyhyempi kuin raitiovaunulla, joten edullisempi hankintahinta ei paljon lämmitä, kun kalusto on uusittava moneen kertaan samassa ajassa kuin pärjättäisiin yhdellä raitiovaunulla. Lisäksi busseja tarvitaan enemmän, joten elinkaaren aikana ne tulevat kalliimmaksi niillä reiteillä, joille raitiotietä suunnitellaan. Halpa hankintahinta ei ole sama asia kuin edulliset kokonaiskustannukset.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
oivoi
Vast: Noista sinun mainitsemista bussen hinnoista
Kuten T.I. sanoi Tampere tilasi diesel busseja ja tekstissä puhutaan täyssähkö busseista. Lisäksi Tampereen sopimukseen kuuluu 1,9 miljoonan arvoinen huoltosopimus.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
jaanuli
Mitä,mitä ?
Kirjoitat " Kaksikerrosbussit soveltuvat huonosti lyhyille matkoille, joissa matkustajat vaihtuvat runsaasti."

Oletko käynyt esim.Dublinissa, no huomattavasti isompi kaupunki kuin Turku.
Siellä kaupungissa kulkevat bussi ovat lähes kaikki kaksikerrosbusseja, tosi hienosti siellä toimivat, miksei toimisi Turussa ?
Videota Dublinista https://www.youtube.com/watch?v=wxnHkX2myf0

Valitat myös nivelbusseista, ympärimailmaa niitä käytössä ja hienosti pelaavat, esim. Tampere juuri tilasi uusia nivelbusseja.

Edelleen valitat bussien sähköistämisestä, ihmetyttää tuo, kaikkialla nyt panostetaan bussien sähköistämiseen.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
T.I.
Vast: Mitä,mitä ?
jaanuli: Dublinissa - kuten Britanniassakin käytetään paljon kaksikerrosbusseja historiallisista syistä. Vaikka niillä pärjätään, ne eivät ole optimaalisia kaupunkiliikenteeseen. Syyt ovat juuri ne, jotka kirjoituksessa mainitaankin: portaat hidastavat kulkua, ne ovat ahtaita, ne muodostavat turvallisuusriskin, ne eivät ole esteettömiä, ne vievät tilaa matkustamosta ja ennen kaikkea, ne hidastavat pysäkkiaikoja merkittävästi ihmisten noustessa yläkerrassa seisomaan auton pysähdyttyä, jonottaessa kapeisiin portaisiin ja kuljettajan joutuessa odottamaan, että kaikki ehtivät liikkua alakertaan ja autosta ulos. Myös liikkellelähtö ennen kuin uudet matkustajat ovat siirtyneet yläkertaan istumaan on turvallisuusriski.

Hidastuneet pysäkkiajat lisäävät joukkoliikenteen kustannuksia, koska autot viettävät enemmän aikaa pysäkeillä seisten kuljettajien palkkakulujen juostessa ennallaan. Tämä lisää myös kalustotarvetta. Britannia yleisesti ottaen tunnetaan muutenkin joukkoliikennealan kehitysmaana, josta ei suuremmin kannata hakea oppia. Nivelbussit ovat kaupunkiliikenteessä huomattavasti käytännöllisempiä - siksi kaksikerrosbussit eivät ole yleisiä tämän tyyppisessä liikenteessä muualla maailmassa. Pidempien välimatkojen liikenteeseen ne sen sijaan soveltuvat erinomaisesti.

ps. Dublinissa on muuten noin 45 kilometriä pikaraitiotietä.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Angus
Vast: Mitä,mitä ?
Huomiotta jää se, että ei ole tarkoituskaan, että kaikki bussimatkustajat tunkevat sinne yläkertaan. Sinne sopii kiivetä varsinkin terveiden ja hyväkuntoisten, sekä jos matka on hieman paria pysäkinväliä pidempi. Huonokuntoinen vanhus jää tietenkin alakertaan.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
T.I.
Vast: Mitä,mitä ?
Angus: Se, että huonokuntoiset voivat jäädä alakertaan (jos on tilaa - samasta tilasta kilpailevat myös lastenvaunut, pyörätuolit, kantamusten kanssa kulkijat, muutaman pysäkkivälin matkustavat sekä ruuhka-aikana kaikki muutkin - unohtamatta niitä leveitä ja tilaavieviä portaikkoja), ei poista yhtäkään niistä ongelmista joita mainitsin.

Pysäkkiajat pitenevät tiheäpysäkkisessä kaupunkiliikenteessä kaksikerrosbusseilla - siitä ei pääse yli eikä ympäri. Se ei ole joukkoliikenteen tuotantokustannusten eikä liikenteen luotettavuuden kannalta hyvä asia. Nivelbussit ovat parempia kaupunkiliikenteeseen. Siihen on syynsä, miksi pitkän matkan busseina ei näy nivelbusseja ja kaksikerrosbusseja ei näy keskustalinjoilla (aiemmin mainittuja historiallisia poikkeuksia lukuun ottamatta).
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Turre
Faktoja, ei mutua tai fiilistä
Raitiotien puolustajat lähestyvät rakentamista faktat edellä. Näitä faktoja, laskelmia ja selvityksiä on kaivettu jo kymmenen vuotta sillä aikaa kun Tampere on suunnitellut ja rakentanut. Kaikki faktat ja maan parhaiden asiantuntijoiden tuottamat selvitykset puoltavat raitiotien rakentamista. Kuten toinen tänään julkaistu kirjoitus osoittaa, vastustajilla ei ole tarjota faktoja vaan tunnetta, fiilistä ja totaalisen virheellisiä musta-tuntuu oletuksia. Meillä ei ole varaa tehdä päätöksiä, jotka perustuvat tunteeseen.

Luotetaan turkulaiset faktoihin. Näin saadaan kaupunki pysymään elinvoimaisena, houkuttelevana ja hyvänä paikkana asua vielä senkin jälkeen kun me lykkäämme koiranputkea.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Mikkemakke
Vast: Faktoja, ei mutua tai fiilistä
Jos Turre olet lukenut viimeisen kahden vuoden aikana mm. Turun Sanomia, niin perusteltuja kirjoituksia raitiotietä vastaan on ollut useampia. Objektiivista totuutta raitiotieasiassa ei ole.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Turre
Vast: Faktoja, ei mutua tai fiilistä
Suurin osa vastustajien perusteluista perustuu rahaan. Nämä viimeisetkin perustelut kumosi viimeistään kesän julkaistu VTT:n selvitys, jonka mukaan investointi saadaan nopeasti takaisin. Lisäksi selvityksissä on kumottu myös muiden vaihtoehtojen kuten "superbussin" toteuttaminen. Vastustajilla ei ole enää lainkaan argumentteja, joiden pohjaksi heillä olisi tarjota muuta kuin subjektiivista mutu-fiilistä.

Objektiivista totuutta ei toki ole kun kyseessä on tulevaisuuden arviointiin perustuva hanke. Mutta kaikkein lähimmäs päästään selvittämällä hankkeen realiteetteja puolueettomasti, muiden kaupunkien kokemuksia arvioimalla ja tekemällä laskelmia ja anlyyseja. Ja kaikki puolueettomat analyysit tukevat raitiotietä.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Masa Pasa
Vast: Faktoja, ei mutua tai fiilistä
Kyllä niitä vastustavia kirjoituksia tosiaan on suollettu, oikein monesta tuutista ja samoja kirjoituksia kaikissa lehdissä. Niiden perustelut vaan on yleensä samat: kapeat kadut, 1800-luvun teknologia, kauhean kallis (miljardeja, jopa!) jne. Yksikään näistä ei ole kestävä tai totuudenmukainen perustelu ratikkaa vastaan.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Mikkemakke
Vast: Faktoja, ei mutua tai fiilistä
Masa Pasakaan ei ole näköjään lukenut raitiotiehen kriittisesti suhtautuvia kirjoituksia. Niissä on ihan faktojakin kerrottu.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
T.S.
Vast: Faktoja, ei mutua tai fiilistä
Mikkemakke: "Masa Pasakaan ei ole näköjään lukenut raitiotiehen kriittisesti suhtautuvia kirjoituksia. Niissä on ihan faktojakin kerrottu."

Itse olen asiassa hyvin neutraali, ei mitään intohimoja puoleen tai toiseen. Mutta kyllä minä silti voin tehdä analyyseja kirjoituksista. Katso siis Mikkemakke seuraavaa viestiä jossa lukee: "varsinkin kun Turussa suunnitelma on kerrottava vähintään kahdella, että saataisiin lopulliset kustannukset"

Tuo on yleisin käytetty argumentti. Että kun on joissain projekteissa sössitty niin automaattisesti niin käy aina ja ikuisesti.
En tiedä miten Turussa aiotaan toimia, mutta Tampereella otettiin käyttöön niin sanottu allianssimalli. Siinä kannustetaan budjetissa pysymiseen, siinä palkitaan jos pysyy budjetissa. Tietääkseni on toiminut ihan hyvin.

Toinen erittäin yleinen argumentti on bussien kääntyvät pyörät, eli se että reittejä voidaan helposti muuttaa.
Oma kotini on muutaman kilometrin päässä keskustasta. Sieltä kulkee bussi keskustaan, on kulkenut jo kymmeniä vuosia samaa reittiä.
Sitten on tämä tilanne että on Turku ja on Helsinki. Siinä välillä kulkee juna ja kun molemmat kaupungit ovat pysyneet paikoillaan niin ei ole ratalinjaustakaan muutettu.

Ja sitten on tunteilupohjaiset kirjoitukset. Eräs naapurikunnan paikallispoliitikko on kirjoittanut lukuisia juttuja mielipideosastolle. Lähtökohtana on ollut se että mikä tahansa muu kelpaa, kunhan ei vain ratikka. On sitten välillä esitetty vanhoja julmetun kankeita paikallisjunia joista VR on jo luopunut tai sitten kaksikerrosbusseja joissa pysäkkiajat ovat pidemmät ja joissa esteettömyys ei toteudu.

Paljon on siis kirjoitettu, puolin ja toisin. Paljon jää toivomisen varaa kirjoitusten laadun suhteen, puolin ja toisin.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Mikkemakke
Vast: Faktoja, ei mutua tai fiilistä
T.S kirjoitti: "Eräs naapurikunnan paikallispoliitikko on kirjoittanut lukuisia juttuja mielipideosastolle. Lähtökohtana on ollut se että mikä tahansa muu kelpaa, kunhan ei vain ratikka. On sitten välillä esitetty vanhoja julmetun kankeita paikallisjunia joista VR on jo luopunut tai sitten kaksikerrosbusseja joissa pysäkkiajat ovat pidemmät ja joissa esteettömyys ei toteudu." Nyt meni T.S:llä tunteisiin. 2010-luvun Sm5-lähijunat ovat nykyaikaisia ja matalalattiaisia, joihin mahtuu lastenvaunut, polkupyörät, pyörätuolit yms. Raitiotien kannattajia täytyy myös haastaa, kun heidänkin argumenttinsa ovat hyvin usein mutu-pohjalla tai puolitotuuksia. Kaksikerrosbusseissa esteettömyys toteutuu alakerrassa. Lisäksi kaksikerrosbusseissa suurin osa matkustajista istuu, joka tuo turvallisuutta.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
T.I.
Vast: Faktoja, ei mutua tai fiilistä
Mikkemakke: Kaksikerrosbussien esteettömyydestä: Jos esteettömyyttä halutaan parantaa (kuten yhtenä keskeisenä perusteena raitiotiehankkeessa on), ei riitä, että kaksikerrosbussin alakerta on esteetön. Niin se on nykyisissäkin busseissa etu- ja keskiovien välillä - siltä osin kuin se bussilla on mahdollista. 37 metriä pitkä raitiovaunu on koko pituudeltaan esteetön, joten siinä on yli kolminkertaisesti esteetöntä tilaa (kaksikerros)bussiin verrattuna. Lisäksi pysäkkilaiturit rakennetaan samaan tasoon vaunujen lattian kanssa, joten pyörätuolilla ja lastenvaunuilla pääsee siirtymään vaunuun ilman avattavia ramppeja. Tämänkaltainen täysi esteettömyys mahdollistaa itsenäisen liikkumisen pyörätuolilla ilman avustajaa.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
T.S.
Vast: Faktoja, ei mutua tai fiilistä
Mikkemakke vastaa: "Nyt meni T.S:llä tunteisiin. 2010-luvun Sm5-lähijunat ovat nykyaikaisia ja matalalattiaisia, joihin mahtuu lastenvaunut, polkupyörät, pyörätuolit yms."

No en nyt sentään tunteillut. Katsotaan siis mitä ulkopaikkakuntalainen kirjoitti: "Ruissalon radan pääteasema voisi olla Kansanpuistontien varrella lähellä kasvitieteellistä puutarhaa ja kansanpuistoa. Ruissalon lähijunaliikenne poistaisi tehokkaasti ruuhkia myös Ruisrock-tapahtuman aikana.
Tehdään ensin rautatiet ja lähijunaliikenne kuntoon 2010-luvun Sm5-junakalustolla täydentämään bussiliikennettä ja katsotaan sen jälkeen, onko tarvetta raitiotiehankkeelle."

Kuka tahansa voi katsoa minkä kokoinen ja painoinen tuo Sm5 on, paljonko on sähköteho, minkälaisen radan se vaatii ja mikä on radan kääntösäde. Sitten voi miettiä että mitä tuollaisen vieminen Ruissalon äärimmäisen herkkään luontoon vaikuttaisi. Sm5 on siis juna, ei mikään taajamien joukkoliikenneväline.

Mikkemakke lopettaa: "Kaksikerrosbusseissa esteettömyys toteutuu alakerrassa. Lisäksi kaksikerrosbusseissa suurin osa matkustajista istuu, joka tuo turvallisuutta."

Mutta kun se ei riitä että vain puolet bussista on esteetön. Mitä sitten kun alakerta on täynnä ja tulee muutama huonosti liikkuva vanhus?
Se on joka tapauksessa selvää että pysäkkiajat ovat pidemmät, varsinkin jos yläkertaan menevä tai sieltä poistuva on huonosti liikkuva.

Ja ne portaat ovat selvä turvallisuusriski. Istuin itse kerran bussissa jossa huonojalkainen vanhus lähti kohti ovea kun bussi oli vasta lähtemässä pysäkiltä. Toisen autoilijan piittaamattomuuden takia bussikuski joutui tekemään hätäjarrutuksen, seuraus verta ja kyyneleitä. Mitä jos tuo olisi sattunut portaikossa?
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
P.P.
Busseja tarvitaan joka tapauksessa
Raitiotien kannattajat mollavat busseja, mutta eivät huomaa, että busseja tullaan tarvitsemaan Turun sisäisessä liikenteessä raitiotiestä huolimatta. Nyt suuunniteltu raitiotieyhteys kattaa vain murto-osan liikennetarpeesta. Siksi sen hinta on erityisen kohtuuton - varsinkin kun Turussa suunnitelma on kerrottava vähintään kahdella, että saataisiin lopulliset kustannukset.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
TJii
Vast: Busseja tarvitaan joka tapauksessa
Miksi näissä mielipidekirjoituksissa esitetään mielipiteitä totuuksina?

"raitiotieyhteys kattaa vain murto-osan liikennetarpeesta"
Tosiasiallisesti raitiotiellä olisi ihan kohtuullinen osuus ja merkitys liikenteelle.

Mielipidepalstan kirjoittaja Jorma Jäntti puolestaan esittää totuuksina:
"Kaksikerrosbussit soveltuvat huonosti lyhyille matkoille, joissa matkustajat vaihtuvat runsaasti"
Kaksikerrosbusseilla on iso merkitys esim. Lontoon ja Berliinin keskustaliikenteissä. Pysäkkivälit ovat lyhyitä ja niillä kuljetaan lyhyitä matkoja. Metron hyöty tulee vasta pitkillä matkoilla. Lyhyellä metromatkalla kuluu suhteettoman pitkä aika kävelyyn "kaukaiselle" asemalle, lisäksi asemalle meno vaatii tunneleissa kulkemista.

"Nivelbusseissa puolestaan on selvästi vähemmän istumapaikkoja kuin telibusseissa"
Nivelbussien telibusseja suurempi matkustajakapasiteetti perustuu kyllä seisomapaikkojen suureen määrään, mutta istumapaikkoja niissä molemmissa on kutakuinkin yhtä paljon eli 45 - 60 kuten telibusseissa.


Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Lisää