Lukijoilta

Lukijalta: 1980-luvulla syntyneiden nuoruuden traumat yksi syy syntyvyyden alenemiseen?

Marttiina Sairanen
Kirjoittajan mukaan 1980-luvulla syntyneiden nuoruudessaan kokemat traumat ovat saattaneet johtaa varovaisuuteen parisuhteen muodostamisessa ja lasten hankinnassa.
Kirjoittajan mukaan 1980-luvulla syntyneiden nuoruudessaan kokemat traumat ovat saattaneet johtaa varovaisuuteen parisuhteen muodostamisessa ja lasten hankinnassa.

Maamme syntyvyyden jyrkkä väheneminen 2010-luvulla on synnyttänyt vilkkaan keskustelun, jossa on pääosin keskitytty lyhyen aikavälin selityksiin. Vähemmälle huomiolle on jäänyt pidemmän aikavälin syiden pohdinta.

Tutkimusten mukaan lasten hankkimisikä on 2000-luvulla tasaisesti noussut. Lasten hankintaan ryhdytään vasta, kun oma ammatillinen ja taloudellinen tilanne on turvattu.

Biologinen ikkuna lasten saamiseen on lyhentynyt. Kun lapsi sitten on sosioekonomisesti tervetullut, ovat hänen vanhempansa ohittaneet parhaat vuotensa kestämään lapsiperheen aiheuttamaan psykofyysistä stressiä, jolloin toista lasta ei mielellään hankita tai yhteiselon stressi ratkaistaan erolla.

Marika Jalovaara Turun yliopistosta on havainnut, että samanaikaisesti alentuneen syntyvyyden kanssa on avioliitossa elävien osuus väestöstä jyrkästi vähentynyt eivätkä avoliitot ole korvanneet näin syntynyttä puolisottomuuden kasvua.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Koska pääosa lapsista edelleen syntyy parisuhteessa, puolisottomuuden kasvu voi olla osaselitys alentuneelle syntyvyydelle. Puolisoisuus ei näytä selittyvän koulutustaustalla eikä sukupuolisidonnaisella sisäisellä muuttoliikkeellä. Kyse on koko yhteiskunnasta. Miksi vakaat parisuhteet – keskeinen edellytys lasten hankkimiselle – ovat jyrkästi vähentyneet?

Olisiko kyse sukupolvikokemukseen liittyvästä psykologisesta epävarmuuden tunteesta?

1980-luvulla syntyneet, jotka 2010-luvulle tultaessa olivat parhaassa lapsensaanti-iässä, olivat lapsuudessaan ja nuoruudessaan kokeneet kaksi yhteiskunnallista shokkia.

Turvallisen kumppanin löytäminen on vaikeaa, jos kantaa sisällään nuoruuden herkän vaiheen kokemusta talouden epävarmuudesta ja lähimpien ihmissuhteiden rikkonaisuudesta.

Ensimmäinen shokki ajoittui 1980-luvun toiselle puoliskolle, jolloin Suomi eli nopeaa taloudellista nousukautta, mutta johon liittyi myös yhteiskunnan rakenteita järkyttäviä muutoksia: muun muassa alkoholin käyttö, avioerot, itsemurhat ja liikennekuolemat lisääntyivät jyrkästi.

Tätä taloudellisen huuman ja henkisen pahoinvoinnin jaksoa seurasi toinen shokki eli 1990-luvun taloudellinen lama, jolloin jyrkästi kasvanut työttömyys ja konkurssien aalto ravistelivat yhteiskuntaamme. Inhimillisiä rakenteita koetellutta shokkia seurasi taloudellinen shokki.

Tutkimusten mukaan tällaiset traumaattisiin verrattavat, lähellä toisiaan toistuvat lapsuuden stressikokemukset jättävät yksilötasolla psykologisia muistijälkiä, jotka voivat aikuisiässä manifestoitua psyykkisinä häiriöinä tai muokata käyttäytymistä, miksei myöskin vakaan parisuhteen muodostamista ja lisääntymiskäyttäytymistä.

Turvallisen kumppanin löytäminen on vaikeaa, jos kantaa sisällään nuoruuden herkän vaiheen kokemusta talouden epävarmuudesta ja lähimpien ihmissuhteiden rikkonaisuudesta.

Vielä vaikeampaa on ajatella lasten tekemistä epävarmaksi koettuun suhteeseen ja maailmaan.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Suomea vuonna 2008 kohdannut taantuma ja sen tehokas tiedottaminen laukaisivat nuoruudessa koetut traumat ja johtivat ylettömään varovaisuuteen niin parisuhteen muodostamisessa kuin lasten hankkimisessakin.

Raimo Salokangas

väitöskirjatutkija, psykologia, Turun yliopisto

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (3)

Vastaa
S.F.
Vinha perä
Mielestäni tuo voi olla juurikin noin. 90-luvulla laman kourissa leikattiin rajusti mm. nuorten mielenterveyspalveluja. Asiantuntijat varoittivat tuolloin, että tämä tulee kostautumaan tulevaisuudessa. Ja nyt me maksamme sitä hintaa.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Eetu Nimi
Kuten myös
Kun minä 1980-luvun lapsi menin kouluun, alkoi feminismi näkymään luokkahuoneissa mm. asettamalla tyttöjä ja poikia vastakkain erilaisiin kilpailuihin kun tytöt olivat aikaisemman puberteetin takia ylivoimaisia.

Näkyihän vähän siellä sekä täällä. Voitte syyttää olosuhteita, mutta yksi on myös ihan sosiaaliset kokeilut ja intohimot. Kaikki juontuu siitä, ettei 70-luvun nuoretkaan ihan terveitä olleet, saati heidän vanhempansa, ja sitten päästäänkin itse pullaan, eli sotavuosiin.

Tosiasia on, että Suomi elää edelleen sotavuosien traumoissa. Eikä rauhan aika sovi täysin siihen psyykkeeseen. Voisimme ehkä paremmin, jos luonto hieman haastaisi meitä, mutta nyt joudumme luomaan mörköjä keskuuteemnme ja ne möröt tässä on se syntyvyyttä laskeva asia.

Toki elintason nousu aina laskee syntyvyyttä, ja ehkä suuri ikäluokka oli vain väliaikainen korjaus sotakuolemille, ja nyt normalisoituu.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Angus
Vast: Kuten myös
Totta, että joka ajalla on omat ongelmansa lapsien ja nuorten suhteen. Mainituksi tulevat lamat, "sosiaaliset kokeilut" kuten feminismi (? - minusta vaikuttavampi on ollut ns. vapaa kasvatus), sotavuodet ja niiden jälkeiset traumat. Lisäisin esim. 90-luvulta alkaen yhä kovenevat arvot, uudenlaisen epävarmuuden, digitalisaation viime vuosikymmeneninä sekä ympäristöongelmat ja -ahdistuksen, joka sekin on muunnellut eri aikoina. Se, että eri ajoilla on omat ongelmansa, ei tarkoita, etteivätkö ongelmat olisi todellisia eikä ettei niille ja niiden seurauksille tarvitsisi tehdä mitään.

Se on selvä, että suuri ikäluokka oli luontainen "korjaus" sodan jälkeen. Nykyinen syntyvyyden väheneminen taas on sen verran nopea ja voimakas, että herää epäily sen normaaliudesta. Normaalia on sitä paitsi hyvin vaikea määrittää; luonnollinen ihmiselle lienee pyynti-keräilijöiden lisääntymistahti ja väestörakenne, mutta olisi melko järjetöntä yrittää soveltaa sitä suoraan kuhunkin nykykulttuuriin.

Oma tuntumani onkin, että Suomen tulee pyrkiä sopeutumaan väestön pienenemiseen ja väliaikaisesti väestörakenteen vinoutumiseen. Mikä sitten olisikin "normaali", niin ylöspäin levenevä pyramidi ainakaan ei vaikuta pidemmän päälle kestävältä rakenteelta. Niinpä Suomen tulisi myös huolehtia visusti siitä, että tässä maassa on hyvä hankkia ja kasvattaa lapsia jatkossakin.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.