”Leiri ei ole hyvä paikka. Ihmiset juovat ja tappelevat, emmekä pysty nukkumaan öisin. Nukuttuani parkkipaikalla tulin sairaaksi, oli niin kylmä. Ja minua pelotti. Lähellä meitä poltettiin muiden telttoja.”
Tämä 12-vuotiaan Farzinin kokemus Kreikan saarilta voisi olla tältä päivältä. Se on kuitenkin ote Pelastakaa Lasten haastatteluista vuodelta 2017. Jo kolme vuotta sitten tilanne oli Eurooppaan pyrkivien ja saarille jumiin jääneiden lasten näkökulmasta katastrofaalinen. Lapsille ei löytynyt majapaikkoja eikä heillä ollut riittävää pääsyä terveydenhoitoon. He todistivat saarilla väkivaltaa ja kuolemaa, ja moni lapsi yritti itsemurhaa.
Neljä vuotta sitten EU ja Turkki tekivät sopimuksen, joka vähensi Eurooppaan saapuvien ihmisten määrää merkittävästi. Viime vuoden lopulla tulijoiden määrä alkoi kasvaa johtuen pakolaisten heikentyneestä tilanteesta Iranissa ja Turkissa.
Tällä hetkellä saarilla on jumissa arviolta yli 41 000 ihmistä. Heistä peräti kolmasosa on lapsia, joista moni on liikkeellä ilman huoltajaa. Suurin osa saarilla olevista on kotoisin Afganistanista ja Syyriasta. Kummankin maan aseellinen konflikti on erityisen vaarallinen lapsille.
Kreikka pyrkii vastaamaan saarten vaikeaan tilanteeseen siirtämällä ihmisiä mantereelle, ja suunnittelee avaavansa uusia suljettuja keskuksia, mikä käytännössä kuitenkin tarkoittaisi säilöönottoa. Lapsille säilöönotto on erityisen haitallista, ja lisäksi se on ihmisoikeussopimusten vastaista.
Kreikka on useaan otteeseen pyytänyt myös apua muilta EU-mailta tilanteen purkamiseksi. Tähän mennessä solidaarisuutta ei ole juuri löytynyt.
Nyt kuitenkin EU:ssa on näkyvissä valon pilkahduksia. Ranska on jo ilmoittanut ottavansa vastaan 400 ilman huoltajaa liikkeellä olevaa lasta Kreikasta, ja Suomessa ministeri Ohisalo ilmoitti, että Suomella voisi olla halukkuutta ottaa lapsia vastaan myös. Tämä on erittäin hyvä uutinen. Se on merkki siitä, että EU-mailla on kykyä vastata inhimilliseen hätään sekä halua jakaa toistensa taakkaa.
Nyt kun turvapaikkaa hakevien määrä Suomessa on tasoittunut, on meillä hyvät edellytykset ottaa vastaan ilman huoltajaa liikkeellä olevia lapsia. Suomen alaikäisyksiköissä on vapaita paikkoja, ja samoin osaavia edustajia löytyy. Suomalaisilla kansalaisjärjestöillä on myös osaamista ja valmiuksia tukea ilman huoltajaa maahan tulleita lapsia. Samalla Suomi voi toimia esimerkkinä muille EU-maille siitä, miten yhteistä vastuuta kannetaan.
Toivotamme Pelastakaa Lapset -järjestössä lämpimästi tervetulleeksi ministeri Ohisalon aloitteen siitä, että Suomen hallitus tekisi päätöksen ja ryhtyisi pikaisiin toimiin Kreikassa olevien lasten vastaanottamiseksi Suomeen – ja toivomme sen myös muuttuvan pian todeksi.
Eveliina Viitanen
erityisasiantuntija
Pelastakaa Lapset ry
