Lukijalta: Lastensuojelussa ammattitaito ei riipu seinistä tai palveluntuottajan nimestä
Turun Sanomat uutisoi (21.2.) lastensuojelun nykytilanteesta. Artikkelissa haastatellun varatuomari Leeni Ikosen mukaan ”huostaanottojen ympärille on luotu valtava bisnes”, jonka syövereihin lapset katoavat. Jutusta saa mielikuvan, että maassamme toimii ”huostaanottoapparaatti” lähes ilman viranomaisia tai valvontaa.
On totta, että sijaishuollossa olevien lasten määrä on lainsäädännön muutoksista huolimatta kasvanut. Ennaltaehkäisevät ja kevyemmät palvelut eivät tällä hetkellä toimi suunnitellulla tavalla lainsäädännöllisestä ohjauksesta huolimatta. Toisaalta sijaishuoltoon tulevien lasten ja nuorten tarpeet ovat monimutkaistuneet ja tuen tarve kasvaa koko ajan. Vika ei kuitenkaan ole palveluita tuottavissa tahoissa, vaan aivan muualla.
Perjantaina 21.2. vietettiin sijaishuollossa olevien lasten ja nuorten Care Day -päivää. Siihen liittyen luovutettiin päättäjille 101 lastensuojelunuoren kirjettä. Kirjeiden perusteella tärkein ongelma tällä hetkellä on kuntien sosiaalityöntekijöiden vaihtuvuus ja liian vähäinen määrä. Myös palveluiden yksilölliseen suunnitteluun tulee jatkossa kiinnittää enemmän huomiota.
Alan yritykset ja järjestöt tekevät koosta riippumatta korvaamatonta työtä maamme lasten ja nuorten hyväksi. Alan ammattilaiset koulutetaan samoissa oppilaitoksissa samoin opetussuunnitelmin, olipa tuleva työpaikka sitten julkisella tai yksityisellä sektorilla. Ammattietiikka ei riipu seinistä tai palvelun organisointitavasta. Yrityksissä, järjestöissä ja kunnissa toimii tuhansia alan huippuammattilaisia yhteisenä tavoitteenaan ratkaista perheen ongelmat siten, että lapsi tai nuori saa kasvaa lähipiirissään, silloin kun se lapsen edun mukaista.
Jutussa mainitun Kadotetut lapset -yhteisön tavoitteena on, että lasta kasvatetaan siten, että lapsi saa osakseen ymmärtämystä, turvaa ja hellyyttä. Lasta ei saa alistaa, kurittaa ruumiillisesti eikä kohdella muulla tavoin loukkaavasti. Kukapa näitä periaatteita vastustaisi?
Hyvien periaatteiden lisäksi alan ammattilaisilta edellytetään korkeatasoista ammattiosaamista vaikeasti oirehtivien nuorten kohtaamisessa ja auttamisessa. Lastensuojelussa on yhä enemmän tilanteita, joissa meidän vanhempien tai isovanhempien syli ei riitä.
Lapsen sijoituksesta, palveluiden sisällöstä ja muista vastaavista asioista päättää kunnan sosiaalityöntekijä, ei palveluita tuottava lastensuojeluyksikkö. Lastensuojelun hoitopäivän hinta sekä julkisessa että yksityisessä laitoshoidossa on korkea, koska työntekijöitä on vähintään yksi tai useimmiten enemmän lasta kohden. Toiminta vaatii melko suuret investoinnit esimerkiksi toimitiloihin, olipa tuottajana kunta tai yksityinen.
Alan yritysten ”voitot” ovat korkeintaan kohtuullisia. Yritysten palvelut kilpailutetaan ja hinnat ovat kautta linjan pienempiä kuin kunnan oman toiminnan kustannukset. Hyödyntämällä yksityisen tuotannon joustavuutta ja laadukasta palvelua voi kunta taata apua useammalle perheelle.
Aino Närkki
Johtava elinkeinoasiantuntija
Hyvinvointiala HALI ry
