Lukijoilta

Lukijalta: Energiaviljely tulisi liittää EU:n tukitalouteen

Eero Saarikoski
EU:n tukimaatalouden opin mukaisesti maatalouden pellot voivat tuottaa ainoastaan ruokaa ja rehua, kirjoittaja toteaa.
EU:n tukimaatalouden opin mukaisesti maatalouden pellot voivat tuottaa ainoastaan ruokaa ja rehua, kirjoittaja toteaa.

Energiaviljelyn tutkimus alkoi 1970-luvun öljykriiseistä. Aluksi tavoite oli löytää nopeakasvuisia lehtipuita jalostukseen ja koekasvatukseen. Merkittävin löytö oli 1980 Neuvostoliitosta, Voronezin puulajipuistosta Suomeen tuotu siperianpajun lajike. Se on kasvanut Suomessa puiden pituuskasvun vuosiennätyksen 4,70 metriä kesässä.

Siperianpaju monistettiin Ruotsiin. Tänään se on eurooppalaisen pajunjalostuksen kantalajeja.

Tutkimus laajeni peltoviljelyn kokeisiin 1983. Fortum Oy (silloinen Imatran Voima) aloitti ne Kopparnäsin tiluksillaan Inkoossa. Yhtiö koeviljeli energiapajua kymmenen vuoden jakson.

Tietotaidon saimme Ruotsista, suomalaisperäiseltä professori Gustaf Siréniltä. Hän oli vuodesta 1976 kehittänyt Uppsalan pelloilla energiapajun kasvatus- ja korjuumenetelmiä.

Koeviljely Kopparnäsin pelloilla onnistui Ruotsin tapaan. Fortumin tiluksilla kasvoivat 1900-luvun lopulla Suomen nopeakasvuisimmat metsät. Niissä mitattuja kasvuennätyksiä ei ole pystytty vieläkään ylittämään.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Fortumin kokemukset johtivat energiaviljelyn seuraavaan jaksoon, käytännön koeviljelyyn eteläsuomalaisilla maatiloilla. Vuonna 1992 käynnistyi maatalousministeriön (osin Fortumin) rahoittama Energiatila-ohjelma.

Mukaan lähti 35 maatilaa. Parhaat tulokset saatiin Raaseporin kunnassa. Osalla energiatiloja kokemukset eivät silti olleet rohkaisevia muun muassa rikkakasvien torjunnan epäonnistuttua. Silloiset ruotsalaiset pajulajikkeet kestivät myös huonosti Suomen talvea etelärannikkoamme pohjoisempana.

Kolme vuotta (1992–1995) kestänyt Energiatila-hanke koki yllättävän lopun. Hanke loppui kuin seinään. Ensimmäistä vaihetta ei analysoitu, eikä toisesta vaiheesta voinut edes puhua. Taustalla oli liittymisemme Euroopan unioniin 1995.

EU:n tukimaatalouden opin mukaisesti maatalouden pellot voivat tuottaa ainoastaan ruokaa ja rehua. Vain niiltä pelloilta voi kuitata hehtaaritukea. Poikkeuksena tukimaatalous voi maksaa sopiville pelloille ympäristötukea tai luonnonhaittakorvausta, vaikka ne pellot eivät varsinaisesti tuota mitään satoa.

Energiatiloilla oli alun perin ajatuksena kokeilla tuotannon koko ketjua istutuksesta hakkeen puintiin. Viljelijät saivat ilmaiseksi ensimmäisen vuoden pistokkaat. Muut kustannukset he joutuivat itse kattamaan. Kun EU-opin mukaista hehtaaritukea ei voinutkaan maksaa, viljelijät tyrmistyivät.

Energiaviljelyä emme ole maatiloilla sen jälkeen kehittäneet, koko EU:n kaudellamme. 2020-luvulla tilanne saattaa muuttua.

EU etsii nyt viljelymenetelmiä, millä maaperän hiilivarastoa saadaan vahvistettua. Ruotsalainen yliopistotutkimus on osoittanut jo vuosia sitten, että monivuotisena kasvatettava biopaju tekee juurillaan peltomaiden vahvimpia hiilen nieluvarastoja. Ja samalla peltomaan yläpuolinen kasvusto tuottaa kestävästi energiahaketta myyntiin sitä hamuaville sähkön ja kaukolämmön voimaloille.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Neljännesvuosisata sitten yritetystä Energiatila-hankkeesta on opittavaa. Joko energiaviljelylle on EU:n tukitaloudessa uuden vaiheen aika, hiiliviljelyn aika?

Veli Pohjonen

Maatalous- ja metsätieteiden tohtori

Metsänhoitotieteen dosentti Helsingin yliopistossa

Metsätalouden energiatuotannon emeritusprofessori Joensuun yliopistossa

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.