Lukijoilta

Lukijalta: Vaurauden kasvussa hyvinvointi jää toissijaiseksi

Mikael Rydenfelt
Kirjoittajan mielestä on aika kysyä, tarvitsemmeko lisää vaurautta, joka ei ole kytköksissä ihmisten hyvinvointiin.
Kirjoittajan mielestä on aika kysyä, tarvitsemmeko lisää vaurautta, joka ei ole kytköksissä ihmisten hyvinvointiin.

Hallitus kokoontui ilmastokokoukseen pohtimaan lisätoimia päästöjen vähentämiseksi. Lisätoimia pohdittaessa yksi keinoista jää aina puuttumaan: taloudellisen elintason alentaminen.

Ilmastonmuutoksen hillinnässä on vuosikausia pyritty pitämään yllä mielikuvaa, että ongelma on tekninen ja rakenteellinen eli ratkaisuiksi riittävät tekniset ja rakenteelliset uudistukset. Valitettavasti tutkimustulokset eivät tue tätä mielikuvaa.

Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) viime vuoden ENVIMAT-tutkimus osoitti, että suomalaisten hiilijalanjälki voidaan jakaa kolmeen osatekijään: kulutusmenojen kasvuun sekä rakenteellisiin ja teknologisiin uudistuksiin.

Tutkimus osoitti, että kulutusmenojen kasvu on suurin syy kotitalouksien hiilijalanjäljen kasvuun, ja etteivät rakenteelliset ja teknologiset uudistukset ole pystyneet kumoamaan kulutusmenojen kasvun aiheuttamaa päästölisää.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Tutkimus myös osoitti, kuinka suurituloisten päästöt ovat lähes kolminkertaiset pienituloisiin verrattuna.

Tämän takia ilmastopolitiikka ei ole vain teknisiä ja rakenteellisia ratkaisuja, vaan ilmastopolitiikka on myös sosiaalipolitiikkaa ja työpolitiikkaa. Siksi sosiaalinen oikeudenmukaisuus tulee ottaa ilmastopolitiikan keskiöön.

Tässä keskeiseksi tekijäksi tulevat erilaiset finanssipoliittiset toimet, joilla tasataan varallisuuseroja. Kylmä fakta on, että mitä vähemmän ihmisillä on varaa kuluttamiseen, sitä pienempi heidän hiilijalanjälkensä on.

Asia ei kuitenkaan ole aivan näin yksinkertainen. Pitää pohtia myös, mihin valtio käyttää kansalaisilta keräämänsä varat. Jos se käyttää ne esimerkiksi saastuttavien hävittäjien hankintaan, saattaa se lisätä päästöjä vielä kansalaisten kulutustakin enemmän.

On pystyttävä keskustelemaan rakentavasti myös hankalista aiheista, kuten suomalaisen elintason kestävyydestä.

On pystyttävä keskustelemaan rakentavasti myös hankalista aiheista, kuten suomalaisen elintason kestävyydestä.

Huomioitava on myös globaali näkökulma, jossa täytyy huomioida myös ulkoistetut päästöt ja uusiutuvan energian rajallisuus.

Nykyisellä teknologialla uusiutuvan energian saanti on hyvin rajallista ja globaalissa mittakaavassa vielä rajallisempaa. Siksi esimerkiksi bioenergian hyödyntämisessä tulee katto nopeasti vastaan, ja erityisesti liikenteen biopolttoaineissa saatavuus on iso ongelma.

Siksi meidän tulee tarkastella kriittisesti myös nykyistä elintapaamme. Tällä hetkellä koko yhteiskunta on rakentunut vaurauden kasvattamisen varaan. Ihmisten hyvinvointi on toissijaista, mikä näkyy työssäkäyvien mielenterveyshäiriöiden kasvuna.

Vanha tarina on, että hyvinvointiyhteiskunnan ylläpito vaatii kaikkien täysimääräistä panostusta, siis käytännössä 40 tunnin työviikkoa. Todellisuus on, että vaurauden kasvu vaatii sitä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

On aika kysyä, tarvitsemmeko lisää vaurautta, joka ei ole kytköksissä ihmisten hyvinvointiin. Oma vastaukseni on kielteinen, ja siksi en ole kokopäivätyössä.

Timo Kuusiola

Creatura ry:n Kestävää elämää etsimässä -hankkeen koordinaattori

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.