Lukijoilta

Lukijalta: Työllisyyttä ei edistetä yhdellä mallilla – asiakas hyötyy julkisen ja yksityisen työnvälityksen yhteistyöstä

Satumaari Ventelä/KL
Kirjoittajien mukaan asiakkaat hyötyvät, kun julkinen ja yksityinen toimija toteuttavat yhdessä työllisyys- ja uraohjauspalvelua.
Kirjoittajien mukaan asiakkaat hyötyvät, kun julkinen ja yksityinen toimija toteuttavat yhdessä työllisyys- ja uraohjauspalvelua.

Työllisyyspalvelut ovat aina olleet riippuvaisia kulloisenkin hallituksen harjoittamasta työllisyyspolitiikasta ja hallitusohjelmasta.

Toisinaan on korostettu julkisia työllisyyspalveluita, edellisellä hallituskaudella suosittiin niin sanottuja kasvupalvelupilotteja, ja nyt ovat alkaneet ensimmäiset työllisyyden kuntakokeilut. Toistaiseksi ei ole kyetty osoittamaan, että yksi malli olisi muita tuloksellisempi.

Suhteellisen vähän on kokeiltu ja keskusteltu mallista, jossa julkinen ja yksityinen toimija toteuttavat yhdessä työllisyys- ja uraohjauspalvelua.

Tähän liittyen toteutimme viime vuonna arviointi- ja kehittämistutkimuksen varsinaissuomalaisessa Työnvälityspisteessä. Kyseessä on kahden julkisen ja yhden yksityisen toimijan välinen, jo kaksi vuotta toiminut työnvälitys- ja uraohjauspalvelu, jonka kautta työllistyy, siirtyy koulutukseen tai muuhun palveluun tuhansia asiakkaita vuosittain.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Työnvälityspisteessä paikallinen Ely-keskus huolehtii palvelun hallinnoinnista ja käytännön asiakastyötä tekevät fyysisesti yhteisissä tiloissa TE-toimisto ja Työelämän Infopiste Oy. Vastaavalla tavalla toimivia työnvälityspalveluita on Suomessa vain muutamia.

Suurin hyötyjä tämän tyyppisestä palvelusta on asiakas. Keskeinen havaintomme on, että käytännön asiakastyössä ei ole nähtävissä rajaa yksityisen ja julkisen toimijan välillä. Yhteistyö asiakkaan näkökulmasta on saumatonta.

Toimijat korostavat jatkumon syntymistä asiakkaalle. Yksityinen palveluntuottaja voi tarjota huomattavasti enemmän aikaa ja yksilöllistä ohjausta, mikä koetaan hyväksi myös julkisen hallinnon puolella. Vastaavasti yksityinen palveluntuottaja hyötyy etenkin julkisen palvelun säädöksiin ja etuuksiin liittyvästä asiantuntemuksesta.

Usein ajatellaan, että tämän kaltainen yhteistoiminta vaatii onnistuakseen mittavaa pohjatyötä ja jatkuvaa "kehittämispöhinää".

Vastoin aiempaa tutkimusta, yhteistyön edistäjänä ammatti- ja organisaatiorajojen ylitys itsessään ei näyttäytynyt tavoiteltavana eikä toimiva yhteistyö näyttänyt edellyttävän toisten työtapojen syvällistä tuntemusta.

Työnvälityspisteessä toimiva käytäntö on opittu tekemällä konkreettista asiakastyötä ja ratkaisemalla joustavasti vastaan tulevia arjen kysymyksiä. Toimivan yhteistyön kehittymisessä keskeistä on ollut erityisesti kolme tekijää: avoimet ja motivoituneet ihmiset, sitoutuminen yhteiseen tavoitteeseen eli asiakaslähtöisyyteen sekä halu kehittää toimintaa ja ratkaista eteen tulevia ongelmia.

Monialaista ohjaus- ja työllisyyspalvelua aloitettaessa ja kehitettäessä huomio tulisi kiinnittää ohjauspalvelun perusosaamiseen: Miten sovitaan tai varmistetaan keskeiset yhteiset työn tavoitteet, periaatteet ja arvot? Miten varmistetaan työntekijöiden ohjaus- ja neuvontatyön perus- ja erikoisosaaminen ja niiden kehittäminen? Miten huolehditaan eettisten periaatteiden toteutumisesta koulutus-, ammatti- ja kokemustaustausta riippumatta?

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Uudenlaisessa toimintamallissa on ensiarvoisen tärkeää tukea toimijoiden keskinäisen luottamuksen rakentumista ja ylläpitoa. Luottamus saattaa syntyä avoimesta vuorovaikutuskulttuurista, sitoutumisesta toimintaan ja sen kehittämiseen. Toisen työn riittävä tuntemus rakentuu näiden pohjalta. Yhteistä aikaa tulee varata työstä, tavoitteista ja haasteista puhumiseen.

Lisäksi asiakkaan tarpeiden mukaan kokoontuva asiantuntijoiden ryhmä eli niin sanottu solmutyöskentely voi olla tehokkaampaa kuin asiantuntijoiden jatkuva verkostoissa toimiminen.

Perinteisesti verkostotyöskentelyssä luodaan suhteita ja ylläpidetään niitä, kun taas solmutyöskentelyssä asiakkaan tarpeen mukaan muodostuu yhteistyötahojen yhteinen "solmu", joka purkautuu asiakkuuden päätyttyä.

Näitä suosituksia voisi soveltaa esimerkiksi alkavissa kuntakokeiluissa.

Taru Lilja

projektitutkija

Hämeen ammattikorkeakoulu, HAMK Edu -tutkimusyksikkö

Jaakko Helander

tutkijayliopettaja

Hämeen ammattikorkeakoulu, HAMK Edu -tutkimusyksikkö

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.