Lukijoilta

Lukijalta: Huomioidaanko lyijykielto-asiassa kokonaisuus?

Eva-Liisa Raekallio ilmoitti (TS 18.1.), että lyijykielto-asiassa on huomioitava kokonaisuus.

Siitä ei voi olla kuin samaa mieltä. Siksipä kokonaisuuksia arvioitaessa ja niiden pohjalta päätöksiä tehdessä pitää pystyä ottamaan huomioon myös sellaiset seikat, mitkä eivät oman agendan ajamiseen sovi.

Lyijyn myrkyllisyyttä kukaan ei ole kiistänyt, tällä palstallakaan, päinvastoin. Lyijy on ehdottomasti myrkyllinen aine elimistöön joutuessaan.

Raekallio perustelee lyijykieltoa mm. ympäristöekologian tutkija Salla Selosen väitöskirjatutkimuksella, minkä mukaan "lyijy häiritsee maaperän hajoamisprosessia ja ravinnekiertoa."

Tutkimus on tehty ampumaradalla. Lyijykiellon perusteluiden kannalta olisi hieman uskottavampaa, jos tutkimus olisi tehty viljelysmailla tai metsissä, kukaan tuskin hakee syötävää ampumaradoilta. Eikä tuo loppupäätelmä varsinaisesti lyijystä kerro mitään. Samankaltainen tulos olisi ehkä tullut millä tahansa muullakin aineella, vaikka rautahauleilla ja -luodeilla, jos lyijyä ei olisi keksitty.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Väitöskirjatutkimus ei myöskään avaa millään tavalla, miten lyijy leviäisi ampumaradalta ekosysteemiin ja ihmiseen, kuten Raekallio väittää.

Raekallio mainitsee myös, että USA:n Michiganin osavaltion juomavesi on pilaantunut lyijyn vuoksi. Toivoakseni Raekallio ei uskotellut tarkoituksella, että kokonaisen osavaltion juomaveden on lyijy pilannut. Hän varmaankin tarkoitti Michiganin osavaltiossa sijaitsevaa Flint-nimistä kaupunkia, mikä otti juomavetensä Flint-joesta.

Alueen teollisuus käytti jokea viemärinään vuosikymmenet. Jotta vedestä saatiin jotenkuten juomakelpoista, siihen lisättiin erinäisiä kemikaaleja, ennen kuin vesi asukkaan kraanasta valui. Lopputuloksena oli niin tymäkkä cocktail, että se alkoi liuottamaan siellä käytössä olleita lyijyvesiputkia, ja kyllä, se aiheutti lyijymyrkytyksiä.

Mutta miten ihmeessä tällainenkin tapaus voidaan liittää ampumaratoihin tai metsästykseen tai ampumaurheiluun?

Lisäksi, Suomessa ei ole lyijyvesiputkia. Mitään tutkimustietoa siitä, että lyijy muutenkaan olisi nykyään hirmuinen terveysriski ihmisille, ei ole olemassa. On vain hokema, että "lyijy on myrkyllistä".

Jos lyijyn vaikutuksista kansanterveyteen ollaan todellakin huolissaan, olisi asia helppo todentaa kutsumalla vaikkapa metsästäjiä ja ampumaurheilun harrastajia veren lyijypitoisuuden määrittämiseen, vapaaehtoisista tuskin pulaa tulisi. Verinäytteitä otetaan päivittäin muiltakin ihmisiltä ties miten paljon, kuinkahan paljon ne lyijyä sisältävät? Väitöskirjatutkimuksen paikka sekin olisi.

Raekallio "unohtaa" senkin, että Suomessa lyijyn käyttö vesialueilla metsästäessä kiellettiin jo 1996. Sitäkään ei tehty varsinaisesti kansanterveyden nimissä, vaan vesilintujen terveyden vuoksi.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Raekallio myös vihjaa, että lyijykiellossa kyseessä ei olisi lainkuuliaisten metsästäjien ja urheiluampujien kiusaamiskampanja.

Apropoo. Veikkaanko kovasti pieleen, jos väitän, että tahot, mitkä nyt lyijykieltoa ajavat (kansanterveyden sumuverholla) suhtautuvat aseisiin, metsästykseen, ampumaurheiluun ja ehkä maanpuolustukseenkin jyrkän kielteisesti?

Tommi Salonen

Rauma

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vastaa
Samppa
Lyijy on niin suhteellsta
Eivät minkään materiaalin haulit sovi luontoon. Lyijy on haulinkin materiaalina kaikkein vahingollisin. Lyijyn esiintyminen ympäristössä on kuitenkin vähäistä, mutta vaarallista.
Kaukana ei ole aika, jolloin tetraetyylilyijyä lorautettiin bensiinin sekaan nostamaan polttonesteen oktaanilukua. Kukaan ei silloin ymmärtänyt siitä pahemmin valittaa. Autot kulkivat ja aivot pehmenivät. Lyijyn vaarallisuus on aina tunnettu. Jo muinaiset roomalaiset saivat lyijystä myrkytyksiä ja aivorappeutumia tehdessään siitä vesijohtoja. Haulit ovat aivan järjetön tapa levittää lyijyä luontoon. Ne, jotka ovat toista mieltä googlatkoon ja katsokoon mitä tästä tappajametallista kerrotaan.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.