Vanhuspalvelulakia eli lakia ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ollaan parhaillaan uudistamassa.
Yksi paljon puhuttu uudistuksen osa on ns. hoitajamitoitus. Käytännössä tämä tarkoittaa, että ympärivuorokautisen hoivan yksiköihin tullaan säätämään sitova 0,7 mukainen henkilöstömitoitus nykyisen 0,5 sijaan. Esitys on tulossa eduskuntaan kuluvan kevään aikana.
Hoitajamitoitus on herättänyt paljon huomiota paitsi julkisuudessa niin myös alan yrityksissä ja työntekijäjärjestöissä. Seuraavan kymmenen vuoden aikana Suomen yli 80-vuotias väestö tulee kaksinkertaistumaan. Yksinomaan vanhuspalveluiden työvoimatarve tulee kasvamaan vuoteen 2030 mennessä kymmenillä tuhansilla työntekijöillä.
Sama kehitys ja tarve on koko sosiaali- ja terveysalalla, ei ainoastaan vanhuspalveluissa. Vuoteen 2030 mennessä noin viidesosa nykyisistä lähi- ja perushoitajista tulee eläkeikään. Lisäksi työkyvyttömyyseläkkeiden määrä alalla on kasvussa.
Kauppakamareiden koulutusteeseissä peräänkuulutetaan nopeaa reagointia muuttuviin osaamistarpeisiin ja suhdanteisiin. Ammatti- ja tutkintonimikkeiden sijaan huomio on kiinnitettävä osaamiseen.
Turun kauppakamarin hyvinvointi- ja terveysalan valiokunnassa osaajapula tulee olemaan vuoden 2020 keskeinen teema. Henkilöstön määrän lisäksi laatukriteerit ovat yrityksille tärkeitä. Alalle tarvitaan nimenomaan osaavaa työvoimaa, jolloin koulutus ja alan työntekijämaine ovat keskiössä.
JHL on toistuvasti nostanut esiin huolen niin osaavien työntekijöiden riittävyydestä kuin työntekijöiden jaksamisesta ja viihtymisestä alalla. Työhyvinvointia kehittämällä alan houkuttelevuus tulee saada niin hyväksi, että tarvittavat työntekijät löydetään.
Yksinomaan vanhuspalveluiden työvoimatarve tulee kasvamaan vuoteen 2030 mennessä kymmenillä tuhansilla työntekijöillä.
Miten yhtälö voidaan ratkaista?
Yksi nopeimpia toimenpiteitä on hoiva-avustajien koulutuksen lisääminen sekä koulutuksen sisällön yhdenmukaistaminen. Hoiva-avustajista voidaan saada nopeasti apua kasvavaan työvoimapulaan.
Hoiva-avustajan koulutuskokonaisuus koostuu tyypillisesti lähihoitajan tutkinnon osasta tai osista sekä sitä tukevista tutkinnon osista kuten yläpitosiivous tai asiakkaan avustaminen ja asiointipalvelut.
Koulutus on kuitenkin kirjavaa eikä yhteisiä standardeja edes koulutuksen laajuuden, saati sitten sisällön suhteen ole olemassa.
Esitämme, että hoiva-avustajan koulutuksesta tulee pikaisesti tehdä osa virallista koulutusjärjestelmää. Samalla koulutukseen on ohjattava merkittäviä lisäresursseja.
Esimerkiksi Varsinais-Suomessa voidaan käynnistää nopeita ja rohkeita koulutusavauksia hoiva-avustajien koulutusmäärien lisäämiseksi. Alueella on useita oppilaitoksia, jotka kouluttavat jo lähihoitajia ja voisivat ottaa ohjelmaan myös hoiva-avustajien kouluttamisen. Hoiva-avustajakoulutuksen laajuus ja yhteiset sisällöt on määriteltävä pikaisesti siten, että koulutuksesta avautuu jatkopolku lähihoitajan tutkintoon.
Ympärivuorokautisen hoivan yksiköissä samoin kuin monissa muissakin sosiaali- ja terveysalan yksiköissä on tehtäviä kaikille hoiva-alan ammattilaisille. Kun avustavissa tehtävissä on enemmän osaavia käsipareja, voivat lähihoitajat ja sairaanhoitajat keskittyä hoidollisiin pidemmän koulutuksen vaativiin tehtävin. Tämä lisää niin asiakkaiden kuin työntekijöidenkin hyvinvointia.
Aki Ahonen
aluejohtaja, Terveystalo, Turun seutu
puheenjohtaja, Turun kauppakamarin hyvinvointi- ja terveysalan valiokunta
Ville Viitanen
toimitusjohtaja, Lounais-Suomen Syöpäyhdistys
varapuheenjohtaja, Turun kauppakamarin hyvinvointi- ja terveysalan valiokunta
Päivi Rantanen
sairaanhoitaja
JHL:n edustajiston jäsen, SAK Varsinais-Suomen aluetoimikunnan puheenjohtaja
Kaisa Leiwo
toimitusjohtaja
Turun kauppakamari
