Lukijoilta

Lukijalta: Jatkuva kasvatus pyrkii säilyttämään metsien monimuotoisuutta

Timo Jakonen
Tutkimusten mukaan poimintahakkuilla on huomattavasti vähemmän vaikutuksia metsän kasvilajistoon kuin avohakkuumenetelmällä, toteavat kirjoittajat.
Tutkimusten mukaan poimintahakkuilla on huomattavasti vähemmän vaikutuksia metsän kasvilajistoon kuin avohakkuumenetelmällä, toteavat kirjoittajat.

Markku Haapanen kirjoitti (TS 11.12.2019) huolestaan liittyen hakkuujätteeseen jatkuvan kasvatuksen menetelmällä käsitellyissä metsissä.

Jatkuvassa kasvatuksessa pyritään puuntuotannon ohella säilyttämään ja lisäämään metsäekosysteemien monimuotoisuutta. Avohakkuumenetelmän laaja käyttö on kiihdyttänyt monimuotoisuuden köyhtymistä.

Kuolleen puun merkitys metsän monimuotoisuudelle on suuri. Metsäekosysteemien uhanalaisista lajeista pääosa on riippuvaisia eriasteisesti lahonneesta puusta. Lisäksi maatuva puusto tarjoaa ravinteita muun muassa puun taimille.

Hakkuujäte lisää osaltaan kuolleen puun määrää ja muun muassa tarjoaa tietyille kuoriaislajeille vanhan metsän lahopuuta vastaavan elinympäristön.

Tutkimusten mukaan poimintahakkuilla on huomattavasti vähemmän vaikutuksia metsän kasvilajistoon verrattuna avohakkuumenetelmään; muun muassa mustikkavarvikon on mahdollista säilyä jatkuvan kasvatuksen menetelmällä käsitellyssä metsässä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Ehkä Haapanen ei metsissä liikkuessaan ole sattunut osumaan avohakkuualueelle, jossa hakkuiden lisäksi maaperä on muokattu. Sellainen alue on sekä vaikeakulkuisuudeltaan merkittävästi hankalampi että monimuotoisuudeltaan köyhä eikä siellä ole kelopuuta, jolle istua levähtämään eikä lepohetken mieltä rauhoittavaa metsämaisemaa.

Myös uhanalaisten lajien elämän mahdollistava metsäekosysteemi ei miellytä kaikkien ihmisten kauneusihanteita, mutta tämän asian ei tulisikaan toimia metsien arviointikriteerinä.

Kaikkein tärkeintä meidän on pitää mielessä, että luonnon monimuotoisuus on yksi niistä merkittävistä asioista, jotka tekevät ihmislajin elämän maapallolla mahdolliseksi.

monimuotoisten metsien puolesta

Tuula Hannula

Heidi Mäkelä

Leena Stark

Liisa Näntö

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.