Lukijoilta

Lukijalta: Suomalainen broileri on vastuullinen valinta

Kirjoittajien mielestä suomalainen broileri on vastuullinen valinta eläinten, kuluttajan ja ympäristön osalta.
Kirjoittajien mielestä suomalainen broileri on vastuullinen valinta eläinten, kuluttajan ja ympäristön osalta.

Eläinoikeuspuolueen varapuheenjohtaja Tiina Ollila vaati mielipidesivuilla broilerintuotannon lopettamista (TS 10.1.).

On hyvä asia, että keskustelua eläinten hyvinvoinnista ja terveydestä käydään. Suomalaiset maatilat kehittävät toimintaansa kuluttajien ja markkinoiden mukaisesti. Ja on hyvä, että me kaikki voimme valita itse, mitä syömme.

Ollila on oikeassa siinä, että tuotannon jatkuminen millään tiloilla tulevaisuudessa ei ole itsestäänselvyys. Ruoantuotanto ja maatalousyrittäjyys vaativat vahvaa sitoutumista ja luottamusta tulevaan, investoinnit edellyttävät riskinottokykyä, asiantuntemusta ja osaamista.

Tilannetta ei helpota kotimaisen maatalouden mustamaalaaminen ja tehdyn työn vähättely. Keskusteluilmapiiri tulisi saada koko kotimaista ruoka-alaa eteenpäin vieväksi, syyttely ja ahdistuksen luominen eivät edistä mitään.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Toisin kuin Ollila väittää, kotimaisella broilerinkasvatuksella on merkittäviä etuja verrattuna ulkomaiseen tuotantoon.

Tuotannossa seurataan tarkasti eläinten terveyttä, sairauksia ja hyvinvoinnin tasoa tilatasolta teurastukseen. Suomessa broilerien tuotannossa ei ole ollut tarpeen käyttää antibiootteja yli 10 vuoteen, mikä kertoo siitä, että eläinten terveys on huippuluokkaa.

Valitettavasti maailmalla rutiininomainen eläinten lääkintä kasvun tehostamiseksi ja tautien ennaltaehkäisemiseksi on yhä yleistä, meillä vastaavat kasvutulokset ja hyvä terveystilanne on saavutettu parantamalla eläinten olosuhteita ja kehittämällä niitä entisestään.

Kotimaisessa broilerinlihassa ei esiinny salmonellaa, ja koko tuotantoketju tekee jatkuvasti työtä elintarviketurvallisuuden eli kuluttajien terveyden puolesta.

Kaikki suomalaiset broilerit kasvatetaan vapaana kasvattamoiden lattioilla. Broilerit kasvavat turve- tai kutteripehkulla, jossa ne voivat kuopsutella ja kylpeä. Kasvattamoissa on myös varsinaisia virikkeitä, kuten orsia ja leluja vahvistamaan lintujen luontaista käyttäytymistä.

Tuotannossa seurataan tarkasti eläinten terveyttä, sairauksia ja hyvinvoinnin tasoa tilatasolta teurastukseen.

Broilerin kasvatusaika on 5–6 viikkoa, jona aikana se kasvaa noin 2,5-kiloiseksi. Vaikka suomalaiset broilerit ovat terveitä, pieni osa (noin 3 prosenttia) niistä menehtyy tai lopetetaan kasvatuksen aikana. Tuotantotilalla broilereiden hyvinvointi ja terveys ovat aina etusijalla.

Broilerikasvattamon olosuhteet määritellään tarkasti broilereille sopiviksi ja niitä seurataan ja muutetaan kasvatuksen edetessä broilereiden tarpeiden muuttuessa. Broilerit saavat syödä ja juoda vapaasti, niillä on riittävästi lepoa, ne elävät ryhmässä eikä niille tehdä mitään toimenpiteitä.

Tuotantoa myös valvotaan jatkuvasti. Laki edellyttää Suomessa broilerinkasvattajalta ammatillista pätevyyttä. Viranomaiset tarkastavat teurastamolla jokaisen broileriparven, broilereiden terveyden ja hyvinvoinnin ja tuottajan onnistumisen työssään.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Broileri on kotieläimistä selvästi tehokkain rehun hyväksikäyttäjä. Lihakilon tuottamiseen käytetään hieman yli 2 kiloa rehua. Noin kolme neljäsosaa rehusta on kotimaista viljaa, kuten vehnää ja kauraa.

Siinä Ollila on oikeassa, että broilerin hiilijalanjälki on lihatuotteista pienin.

Tuotannossa syntyvän lannan ravinteet hyödynnetään lähialueen peltojen ravinteina tai kasvualusta- ja lannoiteteollisuudessa. Eloperäisen aineksen levitys maahan parantaa osaltaan maan multavuutta ja lisää näin maaperän hiilensidontakykyä.

Suomalainen broileri on vastuullinen valinta eläinten, kuluttajan ja ympäristön osalta.

Eeva Korimäki

MTK:n siipikarjanlihaverkoston puheenjohtaja, broilerinkasvattaja

Mika Puotunen

Suomen Broileryhdistyksen puheenjohtaja, broilerinkasvattaja

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (8)

Vastaa
Dragofix
Höpsist
"Tilannetta ei helpota kotimaisen maatalouden mustamaalaaminen ja tehdyn työn vähättely."

Maataloutta tuskin kukaan vähättelee, sen sijaan eläinmaatalous ei todellakaan ole kestävällä pohjalla. On jo korkea aika siirtyä kasvisruokaan ja lopettaa alkukantaisen eläinten riistämisen! Lisäksi muistutan että kenenkään teurastaminen ei lisää hyvinvointia. Tuottajat myös aina niin mieluisasti kertovat kuinka seurataan, parannetaan, kehitetään toimintaa, jne. mutta takapakeista ei kerrota vaan epäkohdat tulee esille aina jonkun muun tahon kautta. Sellainen on älyllisesti epärehellistä. Eläimet eivät myöskään hyödy hyvinvointitoimeenpiteistä jos heidät tapetaan nuorena. Selkeästi tässä ei ajatella eläinten vaan tuottajien etua.


"Tuotantotilalla broilereiden hyvinvointi ja terveys ovat aina etusijalla."

Ei pidä paikkaansa. Kenenkään eläimen etu ei ole se, että hänet tapetaan väkivaltaisesti. Se ei lisää hyvinvointia eikä terveyttä. Lisäksi Suomeen tulee 200 miljoonaa kiloa tuontisoijaa jonka edestä kaadetaan sademetsää. Tästä osa menee broilerituotantoon josta on vastuullisuus kaukana.

2018 "A-studio: Suomalaisbroilerit kärsivät teurastamolla" - YLE Areena

2018 "Broilerinlihassa on yhä enemmän ärhäköitä bakteereita" - YLE

2019 "VTT rokottaa kanoja – tarkoituksena vähentää antibioottien liikakäyttöä lihantuotannossa" - YLE

2019 "MOT selvitti: Joka vuosi miljoona broileria kuolee jo ennen teurastusta" - YLE
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Esko
Vast: Höpsist
Pitäisikö niiltä kanoilta kysyä, että haluatko elää elämäsi häkissä, vai haluatko, että et syntyisi elämään ollenkaan? Ne ovat ainoat todelliset vaihtoehdot suurimmalle osalle broilereista.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Dragofix
Vast: Höpsist
Esko: Pitäisi toimia varovaisuusperiaatteen mukaan yleisestikin eläimiä kohtaan. Vastuulliset ja eettiset ratkaisut pitää tehdä jo ennen heidän syntymää jälkiviisastelun sijaan.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Noppa
Vast: Höpsist
Tapetaan väkivaltaisesti? Usein ihmiset, jotka eivät tiedä miten kasvattajat/tehtaat toimivat ovat kovimpia huutelijoita. Kaikki on tarkkaan valvottua. Viranomainen on velvollinen ilmoittamaan epäkohdista, mikäli niitä tapahtuu.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Dragofix
Vast: Höpsist
Noppa: Meinaatko että eläin vapaaehtoisesti kuolee? Kyllä tappamiseen joudutaan käyttämään oman käden oikeutta ja väkisin tappaa vastoin eläimen tahtoa. Eläin ei halua kuolla vaan pyrkii tekemään kaikkensa jotta ei kuole. Siksi eläimen tappaminen on väkivaltaa vaikka olisi kuinka laillista, se sisältää väkivallan, eli pakottamisen kuolemaan.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Yrittäjä
Yksinkertaista
Jokainen syököön mitä haluaa. Vain täysin itsekeskeiselle minä minä ihmiselle tulee edes mieleen, että hänellä voisi olla oikeus määritellä, mitä kukakin saa syödä. Ihmiseläimellä ruokaketjun yläpäässä on oikeus syödä muita eläimiä, ehkä ei meitä ihmiseläimiä, mutta kaikkea muuta. Luonnonlaki. Ja myös olla syömättä, syödä vaikka kasviksia ym. Se on siis jokaisen oma asia, mitä suuhun pistää. Vaikea välillä ymmärtää moista suvaitsemattomuutta, että, joku kuvittelee voivansa päättää, mitä muut saa syödä.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Dragofix
Vast: Yksinkertaista
Muilta eläinlajeilta vissiin sit evätään tämä "Jokainen syököön mitä haluaa."?`Itsekeskeistä on nimenomaan se, että syö toisia välittämättä heistä. Itse syönti tuskin on kenellekkään ongelma vaan se muihin kohdistuva väkivaltainen tappaminen ja riisto, ym. epärehellinen toiminta. Mihin mainitsemasi oikeus syödä muita lajeja perustuu? Väkivaltaanko? Ei kuulosta oikeudelta kun lajin perusteella valitaan kenet saa syödä ja ketä ei. Se on lajisortoa, eli perustellaan biologisilla eroavaisuuksilla ja me kaikki kyllä tiedämme mitä se on. Oma asia ja oikeudet loppuu siihen, mistä toisen perusoikeudet alkaa.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Mango
Markkinointipuheita
Tälläinen toiminta ei ole kestävällä pohjalla. Karu fakta on se, että eläimiä lahdataan surutta vaikka kuinka kaunistelisi asiaa hyvinvoinnilla ja parannuksilla. Eläinten hyvinvointi saavutetaan sillä että lopetetaan heidän lahtaaminen ja hoidetaan kun omaa lastaan, mutta se ei selkeästi toimittajille käy koska toiminta perustuu eläinten riistoon ja tuottojen repimiseen heidän kehostaan sananmukaisesti. Kyseessä on täysin epäeettinen riistoala.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.