Elokuussa Viite – Tieteen ja teknologian vihreät kirjoitti kotimaisen lihantuotannon ekologisuuden myytin purkamisesta. Tekstissä ehdotettiin edistykseksi sitä, että "märehtijoiden sijaan tuotettaisiin muita eläimiä, joiden ruuansulatus ei tuota metaania. Tällaisia eläimiä ovat esimerkiksi sika ja kana."
Syksyllä kohuttiin Helsingin yliopiston päätöksestä vähentää naudanlihaa (HS 15.10.2019). Tuolloin kerrottiin, että Ylva aikoo korvata naudan joko kanalla tai porsaalla. Tätä yksityiskohtaa julkisuudessa ei juuri esiin nostettu; puhuttiin vain päästöistä.
Suomi on hullaantunut päästöjen laskemiseen, vaikka päästöjen vähentämisen ohessa voisi samalla korjata monta muutakin väärää toimintatapaa tekemättä lenkkiä esimerkiksi jonkun toisen lajin käyttämisen kautta.
Sen sijaan, että harkitsee tai suosittelee broilerien tuottamisen lisäämistä voisi esimerkiksi mainita yhden maailman ensimmäisistä broileriemojen hyvinvointia selvittävistä tutkimuksista. Eläinlääkäri Eija Kaukosen väitöstyötä (2017) varten tutkittiin yli satatuhatta lintua. Nopeaksi jalostettu kasvu ja virikkeetön ympäristö aiheuttavat ongelmia, kuten iho- ja jalkavaurioita, kipuja ja apaattisuutta.
Broilerintuotanto on epäeettistä alusta loppuun saakka: Tarkastuseläinlääkäreiden mukaan tuotannossa on heitetty eläviä lintuja raatolaatikkoon ja pudotettu lattialle. Eläimiä on päässyt läpi tainnutuksesta taintumatta.
Siipikarjateurastamoissa vauhti on kova ja virheitä sattuu.
Paloitellusta, luuttomasta ja valmiiksi rasioihin pakatusta broilerista on tehty "menestystarina", joka on sopinut nykyaikaiseen kiireiseen arkeen, lapsiperheille ja terveellisestä ruokavaliosta kiinnostuneille.
Suomalaiset syövät tällä hetkellä niin kutsuttua siipikarjanlihaa noin 25 kiloa vuodessa, mikä on enemmän kuin koskaan ennen – kulutus on kuusinkertaistunut 1980-luvulta.
Mutta mikä tuo broileri on? Jo pelkästään eläimen nimitys häivyttää yksilöllisyyden: broilerin nimi juontaa juurensa sanaan broil, grillata.
Tiesitkö, että Suomessa teurastetaan noin 79 miljoonaa broileria, ja noin miljoona "kuolee itsestään" ennen teurastusta joka vuosi? MOT (Yle 6.1.) nosti ansiokkaasti broilerien kohtelun esiin. Muotisana biopolttoaineen taustalla onkin teurasjätettä eli eläinroskaa – hukkaan heitettyä tuntoisen elävän olennon elämättä jäänyttä elämää.
Broilerjauhetta käytetään turkiseläinten rehuksi. Moni yrittää väittää, että tämä on hyötykäyttöä ja kiertotaloutta, mutta oikeammin tämä mielettömyys on resurssien ja elämän hukkaa.
Tietty määrä kysyntää ei automaattisesti tarkoita kysynnän jatkumista muutaman tai kymmenen vuoden päästä. Mikäli broilerintuotanto kiellettäisiin siirtymäajalla Suomessa, ihmiset eivät ostaisi yhtä paljon tuontilihaa, vaikka tätä pelotteluargumenttia usein kritiikittä käytetäänkin eläintuotannon yhteydessä.
Suomalainen lihantuotanto on vahvasti kytketty kansallistunteeseen ja kotimaisuuden idyllisiin mielikuviin, jotka eivät ole suoraan siirrettävissä tuontilihan eduksi.
Kulutukseen voi vaikuttaa moni asia, kuten tietoisuuden lisääntyminen eläintuotannosta, julkisuuden henkilöiden esimerkit, salmonella- ja kolibakteeritapaukset, tietyt paikalliset poliittiset päätökset, kasviperäisten tuotteiden lanseeraus ja niin edelleen.
Liha ei ole vain päästökauppaa vaan kuolleen tunteneen yksilön lihas- ja sidekudosta. Kaikesta ilmiselvästä kärsimyksestä ja kuolemasta huolimatta tämän annetaan tapahtua. Siksikö, että kyse on "vain eläimistä", erityisesti "vain linnuista"? Siksikö, että raha ratkaisee?
Siksikö, että ihmiset on saatu uskomaan, että Suomessa on kaikki hyvin – tai paremmin kuin muualla – ainakin niin kauan, kun poliitikoilla ja muilla päättäjillä on kiire muiden aiheiden parissa?
Suomalainen eläintuotanto ei kestä päivänvaloa eikä kriittistä tarkastelua. Tiettyjen eläinlajien tai yksilöiden suojelu ja pitäminen toisia arvokkaampana ei ole kestävä tapa suhtautua muunlajisiin.
Broilerintuotanto pitäisi kieltää kokonaan – mahdollisimman nopealla siirtymäaikataululla.
Ihminenkin on eläin, mutta ihmisyyden erityisyys on nimenomaan toiminnan pitkällisessä suunnittelussa ja kyvyssä tehdä tietoisesti hyvää, siis moraalisessa toimijuudessa.
Istuvan hallituksen odottaisi ilmentävän ihmislajin kykyä empatiaan kieltämällä turkistarhauksen ja broilerintuotannon.
Tiina Ollila
filosofian maisteri
Eläinoikeuspuolueen 1. varapuheenjohtaja
