Lukijoilta

Lukijalta: Uudet toimintatavat auttavat elvyttämään Itämeren turskakantaa

Markku Lappalainen
EU:n ministerineuvoston päätös turskan kalastuksesta on kirjoittajan mielestä pieni askel kohti Itämeren kestävämpää kalastusta.
EU:n ministerineuvoston päätös turskan kalastuksesta on kirjoittajan mielestä pieni askel kohti Itämeren kestävämpää kalastusta.

Lokakuun puolivälissä EU:n kalastusministerit kokoontuivat Brysselin ministerineuvostossa. Tämän vuoden kalastusneuvoston kokouksessa tehtiin päätös, joka osoittaa, että kriisitietoisuus on lisääntynyt nopeasti ja että kalataloushallinnon parantamiseen löytyy halukkuutta.

Turskan kohdennetun kalastuksen lopettaminen itäisissä kannoissa, jyrkästi alennettu kiintiö läntisessä kannassa ja kalastuskielto kutuaikana ovat tärkeitä toimenpiteitä Itämeren turskakannan elpymiselle.

ICES ja komissio tähdensivät ministerineuvostossa kriisissä olevan turskan pelastamatta jättämisen hinnan. Samaan aikaan puheenjohtajavaltio Suomi osoitti, että vahva johtaminen ja vankka aihepiirin tuntemus voivat johtaa merkittäviin muutoksiin. Maat, jotka eivät halunneet noudattaa tieteellisiä suosituksia, jäivät kantansa kanssa yksin.

On selvää, etteivät EU:n kalastussäännökset edistä hyvän ekologisen tilan luomista Itämereen, kuten niiden tarkoitus olisi. Yhteiseen kalastuspolitiikkaan sisältyviä alueellistamismahdollisuuksia ei ole vielä hyödynnetty.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Ministerineuvoston päätös turskan kalastuksesta on pieni askel kohti Itämeren kestävämpää kalastusta. Vielä tärkeämpää kuitenkin on, että BALTFISH:in Suomen puheenjohtajakausi käyttää asemaansa edistääkseen uusia toimintatapoja Itämeren hallinnoimisessa sen ekologisen tilan kohentamiseksi. Tämän jälkeen on mahdollista laatia pitkän aikavälin suunnitelma Itämeren turskan pelastamiseksi.

Kun edistetään uusia toimintatapoja Itämeren hallinnoimisessa tulee huomioida, että Itämeri on lajiköyhä sisämeri, jonka ekologia on herkkä ja haavoittuvainen.

BALTFISH:in tulisi tehdä työtä sen eteen, että jäsenvaltiot yhdessä Euroopan parlamentin ja komission kanssa aloittavat tämän prosessin. Keskeiset muutokset, jotka tulisi tehdä, ovat:

1. Tieteelliset suositukset on otettava vakavasti ja poliitikkojen on ymmärrettävä sekä noudatettava niitä. Lisäksi on erittäin tärkeää varmistaa, että pyynnissä olevat kannat ovat kasvultaan, kooltaan ja ikäkokoonpanoltaan normaalit.

2. BALTFISH:in tulee tehdä enemmän pitkäaikaisia ​​päätöksiä. Itämeren kehityksen kääntämiseen ja Itämeren ekosysteemille suotuisten päätösten tekemiseen tarvitaan monivuotinen tarkastelujakso.

3. Ministerineuvoston on otettava entistä paremmin huomioon eri kalakantojen vuorovaikutus ja sovellettava yhteisessä kalastuspolitiikassa säädettyä ekosysteemien hallintaa. Esimerkiksi sillin ja kilohailin kalastus tulisi siirtää pois turskan kutualueilta.

4. Valvontatoimenpiteet on toteutettava viipymättä takaisinheiton kontrolloimiseksi ja muiden asetusten ylläpitämiseksi.

5. Politiikassa on otettava huomioon ristiriita suurten troolausten ja passiivisilla pyydyksillä tapahtuvan pienimuotoisen kalastuksen välillä – jälkimmäinen on kestävämpi ratkaisu, joka luo suurempaa arvoa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Suomen BALTFISH-puheenjohtajuuskaudella on kaikki edellytykset keskittyä pitkäjänteiseen ekosysteemien hallinnointiin.

Alueellistamispolitiikkaa tulisi käyttää mahdollisimman mukautetun hallinnointijärjestelmän luomiseksi Itämeren ainutlaatuiselle sisämerelle.

Jäsenvaltioiden keskuudessa tuetaan nyt kestävämpää hallintoa, ja BALTFISH:in tulisi aloittaa uusi kalatalouspolitiikan paradigma. Ministerineuvoston päätöksestä huolimatta on vielä paljon tehtävää, jotta Itämeri voi saavuttaa hyvän ekologisen tilan.

Conrad Stralka

toiminnanjohtaja, BalticSea2020

BalticSea2020-säätiö perustettiin vuonna 2005 Björn Carlsonin toimesta 500 miljoonan Ruotsin kruunun lahjoituksen ansiosta. Säätiön varoista rahoitetaan toimintakeskeisiä, innovatiivisia ja terveellisempää Itämerta edistäviä hankkeita.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.