Lukijoilta

Lukijalta: Raudanpuute saanut liian vähän huomiota ongelman laajuuteen nähden

Kiitos monipuolisesta artikkelista ferritiiniin liittyen (TS 26.11.). Raudanpuute on saanut viime vuosina ongelman laajuuteen nähden aivan liian vähän huomiota!

Naisen fysiologiasta johtuen raudanpuutteen kärsijänä on usein nainen ja hänen synnyttämänsä lapset. Nykypäivänä on myös ilmiöitä, jotka pahentavat tilannetta, muun muassa sinänsä terveellinen vegaaninen tai vastaava ruokavalio poistaa ravinnosta kokonaan punaisesta lihasta erinomaisesti imeytyvän hemiraudan.

Myös muut asiat, kuten vatsalääkkeistä happosalpaajat saattavat haitata raudan imeytymistä.

Ihmetystä jutussa herätti professori Kari Remeksen suorastaan mollaava sävy ferritiiniä ja raudanpuutteesta kärsiviä ihmisiä kohtaan.

Vetoaminen tieteellisen näytön puutteeseen ferritiinin eli varastoraudan vaikutuksista ihmisen elimistölle on erittäin outo väite. Tutkimusta on erityisesti viime vuosina tehty monesta eri näkökulmasta.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Aihe on laaja ja usein unohdetaan, että rautaa tarvitaan monissa elimistön toiminnoissa, ei pelkästään veressä kuljettamassa happea. Raudanpuute kehittyy erittäin salakavalasti ja aiheuttaa moniin muihinkin sairauksiin kuten masennukseen sopivia oireita.

On absurdia väittää, että ferritiini tulisi tutkia vain, jos epäillään anemiaa. Muun muassa terveyskirjasto.fi (Duodecim) toteaa, että ferritiiniarvon alittaessa arvon 30 tunnustetaan kirjallisuudessa tyhjän rautavaraston olemassaolo, jonka seurauksena voi ilmetä erinäisiä oireita, joista levottomat jalat korkeammillakin arvoilla.

Epäilen, onko Remes oikea henkilö kommentoimaan asiaa todettuaan, että ferritiini-aihe on hematologiassa kiinnostavuuden häntäpäässä. Uutta tutkimustietoa aiheen ympärillä nousee kuitenkin esiin koko ajan.

Useissa maissa, kuten Ruotsissa, Australiassa ja Isossa-Britanniassa ferritiinin mittaus on tärkeä osa muun muassa raskaana olevien naisten seurantaa. Verenluovutuksen ja raskaan urheilun rautaa vähentävästä vaikutuksesta ollaan muualla maailmassa ajan hermolla. Suomessa samoista asioista joudutaan taistelemaan kynsin hampain.

Tilanne on vaikea asiakkaalle, joka haluaisi oireilleen selityksen ja työkykynsä takaisin ravaamatta uupuneena lääkäriltä toiselle. Hurjaa on se, miten lääkäreiden tietämys ja hoito-ohjeet vaihtelevat kuin yö ja päivä. Tämä näkyy silmiinpistävästi myös julkaistussa artikkelissa.

Suuri toiveeni on, että Suomessakin raudanpuute anemialla ja myös ilman anemiaa otettaisiin vakavammin ennen kuin on liian myöhäistä. Tuoreita kansainvälisiä tutkimuksia tulisi seurata, parantaa ennaltaehkäisyä ja tarkentaa sekä yhtenäistää hoito-ohjeita.

Ristiriitaista on ongelman laajuus, josta esimerkkinä somen räjähdysmäisesti kasvavat raudanpuute-ryhmät ja WHO:n arviot kehittyneiden maiden raudanpuutteesta, suhteessa suomalaisen lääketieteen kiinnostukseen aihetta kohtaan.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Mistä tämä outo tilanne voi johtua? Ovatko päätökset liian harvojen käsissä?

Eveliina Saloranta

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (2)

Vastaa
Sivustaseuraaja
Säästöä, säästöä, säästöä
Kiitos Eveliina - hyvä kannanotto!

Minulla on sellainen tutina asiasta, että suurena osatekijänä ovat säästöt.
Toinen juttu sitten on, että perinteisesti Suomessa lääkärikunta on ns. vanhaa koulukuntaa eli mitään uutta ei hyväksytä ja odotellaan tieteellistä tutkintaa sillä aikaa kun kansaa kaatuu - tai ainakin halvaantuu odotellessaan.
Muu maailma pitkälle hyväksyy vaihtoehtoisia hoitomuotoja. Suomessa vain muutama "reikäpää" joka on käynyt maailmalla mallia ottamassa.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Hit'n'run
Syytä epäillä
"Epäilen, onko Remes oikea henkilö kommentoimaan asiaa..."

No kukas tämä "lukija" sitten on? Lääkäri vai tutkija? Ilman mitään kytköksiä lisäainebisnekseen tms? Mitä on julkaissut aiheesta avointen vertaisarvioitujen tutkimusten perusteella?

Pieni epäily on aina terveellistä, mutta siihen pitäisi osoittaa jokin perusteltu syy.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.