Lukijoilta

Lukijalta: On surullista, että terveyshuolemme leimataan ferritiinivillitykseksi

SHOJA LAK
Kirjoittajataho toivoo terveydenhuollon edustajilta tasavertaista, potilasta arvostavaa ja kunnioittavaa otetta.
Kirjoittajataho toivoo terveydenhuollon edustajilta tasavertaista, potilasta arvostavaa ja kunnioittavaa otetta.

Turun Sanomissa oli 25.11. artikkeli raudanpuutteeseen liittyen. Artikkelissa haastateltu emeritusprofessori Kari Remes toi esille huolensa "ferritiinivillityksestä". Hänen mukaansa ferritiini on tarpeen määrittää vain silloin, kun tutkitaan anemiaa.

Hän tuo jutussa esille myös sen, että potilas voi usein toivoa ferritiinimittausta epämääräisten väsymysoireiden takia, jotta oireille löytyisi niin sanottu salonkikelpoinen selitys. Remeksen mukaan raudanpuute ilman anemiaa on villitys, eikä sen merkityksestä ole olemassa varmaa tietoa.

Me raudanpuutteesta ilman anemiaa kärsivät tiedämme, että ravintoainepuutoksellamme on jokin syy. Se syy on terveydenhuollon tehtävä selvittää ja hoitaa.

Tiedämme myös, että epämääräiset väsymysoireet voivat olla raudanpuutteen ilman anemiaa oireita, mutta tiedostamme, että ne voivat liittyä myös muihin asioihin. Tiedämme myös, että raudanpuute ilman anemiaa aiheuttaa väsymyksen lisäksi monia muita oireita, joista osa voi olla terveydelle ja esimerkiksi työssä jaksamiselle erittäin haitallisia.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Raudanpuutteen ilman anemiaa oireita ovat väsymyksen ja uupumuksen lisäksi muun muassa sydämen rytmihäiriöt, nopea leposyke, hengenahdistus, lihasten kipeytyminen ja huono palautuminen, levottomat jalat, nielemisvaikeus, muistihäiriöt, keskittymiskyvyn puute ja lapsettomuus.

Tyypillisin raudanpuutteesta ilman anemiaa kärsivä henkilö on nainen, jolla on runsaat kuukautiset tai jolla on useita synnytyksiä takanaan.

On selvää, että kehomme rasittuu ja menettää rautavarastoja muun muassa näistä syistä johtuen. On selvää, että esimerkiksi runsaat kuukautiset johtuvat usein jostakin terveysongelmasta, jopa sairaudesta. Asioista, jotka terveydenhuollon tulee selvittää ja parhaansa mukaan hoitaa.

On olemassa huomattava määrä tutkimuksia varastoraudan merkityksestä sekä raudanpuutteen ilman anemiaa aiheuttamista oireista ja riskeistä terveydelle. Lisäksi on olemassa huomattava määrä tietoa siitä, mitä etuja raudanpuutteen ilman anemiaa korjaamisesta on ihmiselle.

Korjaamisen tulee aina lähteä syyn selvittämisestä ja poistamisesta. Vasta sen jälkeen voidaan puhua rautalisän käytöstä lääkärin ohjeistuksella.

Lehtiotsikoista huolimatta me raudanpuutteesta ilman anemiaa kärsivät emme kuvittele, että rautainfuusio eli suoraan suoneen annettava rauta olisi ensimmäinen tai ainoa ratkaisu ravintoainepuutokseemme. On surullista, että terveyshuolemme leimataan villitykseksi.

Raudanpuute ilman anemiaa voi ajan kuluessa johtaa raudanpuuteanemiaan. Mielestämme on nurinkurista jäädä odottamaan raudanpuuteanemian syntymistä. On myös kustannustehokkaampaa toimia ennaltaehkäisevästi.

Ferritiinimittauksella (ja muilla tarvittavilla kokeilla) ja asianmukaisella hoidolla voidaan ennaltaehkäistä sekä raudanpuuteanemian syntymistä että muita mahdollisia terveyshaittoja.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

On potilaiden väheksymistä väittää, että "etsimme vain salonkikelpoisia selityksiä keksimillemme oireille".

Toivomme terveydenhuollon edustajilta tasavertaista, potilasta arvostavaa ja kunnioittavaa otetta sekä yhteistyöhalukkuutta. Toivomme tulevamme kuulluksi. Toivomme ennaltaehkäisyn tärkeyden huomioimista.

Toivomme, että voimme jatkossakin luottaa lääkäreihin. Toivomme, että lääkärit jatkossakin käyttävät osaamistaan ja tietoaan potilaiden hyväksi, ei heitä vastaan. Kyse on meidän terveydestämme.

Tuhansien raudanpuutteesta ilman anemiaa kärsivien puolesta

Raudanpuute ry

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta

Huomio! Turun Sanomien keskustelupalstan säännöt ovat uudistuneet. Tavoitteena on parantaa moderointia siten, että kommentit ehditään käsitellä nykyistä nopeammin. Uudistus ei vaikuta lehden mielipidesivun toimintaan. Tutustu uusiin käytäntöihin täällä.

Otsikko
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun. Tehdään yhdessä Turun Sanomien keskustelupalstasta paikka, jossa on mukava keskustella asiallisesti kiinnostavista aiheista.

Keskusteltavaksi avattavaista jutuista päättää Turun Sanomien toimitus. Kaikista jutuista ei voi keskustella. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea tai poistaa aiemmin avoinna olleen keskusteluketjun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme vahvasti oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Toisen ihmisen nimellä tai valheellisesti jonkun tahon edustajana esiintyminen on kiellettyä.

Kaikki viestit tarkastetaan ennen julkaisua. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja moderoidaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22 muun työn ohessa. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Verkkokeskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Viestien julkaisusta päättää toimitus oman harkintansa mukaan. Emme ehdi vastamaan yksittäisten kommenttien julkaisua tai julkaisematta jättämistä koskeviin tiedusteluihin.

Jos kommenttiketjuun on mielestäsi lipsahtanut sääntöjen vastainen tai muutoin epäasiallinen viesti, ilmoita asiattomasta viestistä keskustelussa. Toimitus päättää, onko ilmoitus aiheellinen.

Jos jutussa on virhe, kerro siitä suoraan toimitukselle, älä keskusteluketjussa. Saamme tiedon näin nopeammin ja voimme korjata virheen. Virheistä voit kertoa sähköpostitse osoitteeseen ts.verkkotoimitus@ts.fi.

Toimitus voi käyttää keskustelupalstalle tulleita viestejä esimerkiksi aihetta käsittelevän jatkojutun julkaisun yhteydessä.

Päivän aikana avautuneet keskustelut sulkeutuvat oletuksena klo 23. Toimitus voi avata paljon kommentteja keränneitä juttuja uudelleen keskusteltavaksi seuraavana päivänä.

Julkaistavaksi valittavien viestien on noudatettava seuraavia sääntöjä:

  • Lue juttu ja kommentoi vain sen aihetta. Älä yritä vaihtaa aihetta.
  • Älä kommentoi itse keskustelua tai toisten kommentteja. Muiden keskustelijoiden kirjoitustyyliä tai henkilöä käsitteleviä viestejä ei hyväksytä.
  • Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia, väkivaltaan tai muuhun laittomaan toimintaan yllyttäviä tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista.
  • Muista hyvät tavat, älä huuda, kiroile tai käytä epäkohteliaita nimityksiä. Älä ilakoi toisten vastoinkäymisillä tai pilkkaa ketään. Suhtaudu muihin keskustelijoihin kunnioittavasti. Ole kriittinen asiallisesti.
  • Varmista, että esittämäsi tiedot pitävät paikkansa. Älä jaa epämääräisiä huhuja tai perustelematonta mutuilua.
  • Viestisi kuuluu viedä keskustelua eteenpäin: Älä toista samaa asiaa, jonka joku muu on jo todennut. Älä jankuta tai kirjoita perustelemattomia negatiivisia heittoja.
  • Kirjoita napakasti, todella pitkä viesti saattaa jäädä julkaisematta.
  • Voit liittää kommenttiisi teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.​