Lukijalta: Luja usko päämäärään siivitti niin Huuhkajia kuin talvisodan sotilaita
Noin pari viikkoa ennen talvisodan syttymisen 80-vuotispäivää Suomen jalkapallon maajoukkue, Huuhkajat, saavutti vielä tarvittavan karsintakilpailun voiton päästäkseen ensi kesän Euroopan mestaruuskisoihin. Se tapahtui voittamalla Liechtensteinin maajoukkue 3–0.
Tällaista tilannetta on maassamme odotettu kauan. Suomalaiset jalkapallofanit ovat katselleet tasokkaita jalkapallon maailmanmestaruuskisoja, olympialaisia ja oman mantereemme vastaavia kilpakoitoksia, mutta jotain samalla ikään kuin kaivaten. Haikaillen sitä, ettei pysty olemaan aivan samalla tavalla mukana ottelun temmellyksessä kuin jääkiekon tärkeissä kansainvälisissä kilpailuissa niitä seuratessa. Syy siihen on selvä: Oman maan, Suomen, puuttuminen koko kisasta vähentää katselun jännittävyyttä.
Huuhkajien asettaman tavoitteen saavutus oli seurausta paitsi oikeasta harjoittelusta hyvän valmentajan johdolla, opituista taidoista ja joukkueen yhteishengen ja vahvan yhteispelin kehittymisestä myös vahvasta uskosta päämäärään ja itseluottamuksen kasvusta.
Näin myös talvisodan ratkaisut syntyivät. Moni ulkopuolinen tarkkailija oli järkyttävän hämmästynyt uutisista Suomessa saavutetuista torjuntavoitoista ja siitä, miten valtavalla ylivoimalla hyökkäävä Neuvostoliitto ei pystynyt etenemään läheskään sillä vauhdilla, mitä oli oletettu tapahtuvaksi.
Suomalaiset sotilaat eivät empineet taistella ja puolustautua, vaikka he tajusivat heitä uhkaavan ylivoiman kokiessaan hyökkääjien suuret miesmäärät ja tankit. Mikään sodan mahdollisesti onneton lopputulos tuskin oli päällimmäisenä mielessä, kun sotatapahtuman tilanne oli meneillään. Oli vain tehtävä jotain, mikä pysäyttäisi hyökkäyksen.
Torjuntataistelujen voitot mahdollistuivat sisukkaan itseluottamuksen avulla ja lujalla uskolla puolustustaistelumme oikeutukseen. Ei sorruttu monelta taholta tulevien pessimististen ennusteiden takia epätoivoon, vaan toimittiin täydellä teholla sen tiedostamisesta huolimatta, ettei armeijamme ollut riittävän hyvin varustautunut.
Tänä päivänä ovat vallalla erilaiset olosuhteet kuin kahdeksan vuosikymmentä sitten.
Turvallisuuden ja itsenäisyyden säilyttämisen tähden Suomi ylläpitää toki edelleen uskottavia puolustusvoimia. Mutta yhä monikansallisemmaksi ja monikulttuurisemmaksi muodostuneessa maailmassa uudet tiedon kommunikointivälineet ovat luoneet paljon uusia ulottuvuuksia, joissa on pysyttävä mukana, jotta maan taloudellinen kantokyky ja kansan elintaso säilyy hyvänä.
Suomessa kuljetaan hyvään suuntaan, mutta tutkimusta ja innovaatioita tarvitaan, jotta kehitys on toivomusten mukainen.
Suomi on kunnostautunut opetustoimensa ylläpitämisessä kansainvälistä kiitosta saaneella tasolla. Sivistyksessä on kansan voima (J.V. Snellman).
Harry Blässar
pääkonsuli
