Joulukauden alla apulaisoikeusasiamiehen päätökset koulujen joulujuhlista ovat kiihdyttäneet suomalaisten mieliä. Elina Pirjatanniemi (TS 13.11.) ymmärsi päätöstä, mutta kansan ja kansanedustajien enemmistö ei (TS 16.11.).
Päätös vaikuttaakin poliittiselta ja kansanedustajien vastausten perusteella voi päätellä, mihin suuntaan se on kallellaan.
Aluksi muistelin, että omana kouluaikanani juhlat olivat aina koulussa. Mutta näin olikin vain alakoulun aikana. Yläasteella ja lukiossa koulu päättyi aina kirkossa.
Syy oli varmasti käytännöllinen. Koulujen oppilasmäärät olivat isoja ja jumppasalit rajallisia. Vain kirkossa oli tilaa myös vanhemmille ja isovanhemmille seurata jälkipolven esityksiä. Tilanne on varmasti sama nykyään monessa koulussa.
Aiemmin oli kirkkopakko, oli kyseessä sitten joulujuhla tai jumalanpalvelus. Myöhemmin alkoi valinnanvapauden kausi. Huoltajilla on nyt mahdollisuus valita kirkkojuhla tai korvaava tilaisuus.
Vaikka jotkut kritisoivat tätä valinnanvapautta, on se mielestäni demokraattisesti toimivin malli.
Apulaisoikeusasiamies haluaisi nyt poistaa tämän valinnan mahdollisuuden ja siirtyä takaisin pakon aikakauteen – nyt toisesta näkökulmasta. Nurinkurista on, että samalla kävellään suomalaisten enemmistön ylitse.
Joidenkin kansanedustajien mielestä joulujuhla ei kuulu kirkkoon. Joiden mielestä se sopii myös synagogaan tai moskeijaan (TS 16.11.) Kyseisten edustajien kannattaisi tutustua paremmin näihin uskontoihin. Joulu ja kirkko nimittäin liittyvät olennaisesti yhteen.
Eduskunta on myös säätänyt maassamme joukon kirkollisia pyhiä vapaapäiviksi, kuten joulun. Koska näin on, nauttikaamme valinnanvapaudesta ja juhlikaamme joulua niin kirkoissa, kouluissa, kodeissa kuin kauppakeskuksissa.
Pasi Jaakkola
koululaisten isä, TT
Turku
