Lukijalta: Mielen hyvinvoinnin tukeminen ei ole ikäkysymys
Sirkkaliisa Heimonen ja Meri Larivaara nostivat puheenvuorossaan (TS 23.10.) esille merkittäviä asioita liittyen ikääntyvien mielenterveyden vahvistamiseen ja sen kannattavuuteen.
Kirjoittajat tuovat esille, että julkisessa keskustelussa on noussut kyllä esille nuorten ja työikäisten mielenterveysasiat ja kuormittuneisuus, mutta ikääntyvien mielenterveys on jäänyt katveeseen.
Heimonen ja Larivaara painottavat, että mielenterveys tulee ymmärtää hyvinvoinnin tilaksi, jossa ihminen pystyy näkemään omat kykynsä ja selviytymään elämään kuuluvissa haasteissa sekä ottamaan osaa yhteisönsä toimintaan. Ikääntyvien kohdalla yleinen keskustelu ja myös hallituksen kärkihankkeet ovat keskittyneet ikääntyvien palveluiden kehittämiseen ja fyysisen toimintakyvyn edistämiseen.
Kirjoittajat muistuttavat, että 65 vuotta täyttäneet ovat merkittävä voimavara yhteiskunnalle esimerkiksi isovanhempina, omaishoitajina ja vapaaehtoistyön tekijöinä. On taloudellisesti ja inhimillisesti kannattavaa edistää ikääntyneiden mielenterveyttä, eli nyt tarvitaan panostuksia ikääntyvien mielenterveyteen.
Mielenterveyden ongelmat ovat ongelmia mielen hyvinvoinnissa. Valitettavan yleisesti mielenterveyteen liittyvät asiat ovat kuitenkin iäkkäämpien kohdalla yhä vaiettu aihe.
Asiasta tulisi keskustella paljon enemmän ja avoimemmin, jotta myös ikääntyneet saisivat keinoja ja tukea oman mielenterveyden hoitamiseen. Samalla madallettaisiin kynnystä hakea apua, jolloin ongelmiin pystyttäisiin puuttumaan ennen niiden kärjistymistä.
Ikääntyvillä mielen hyvinvoinnin ongelmia voivat aiheuttaa esimerkiksi vaikean elämäntilanteen aiheuttama mielen järkkyminen, yksinäisyys tai vanhojen traumojen mieleen palaaminen tässä hetkessä. Erilaiset elämänmuutokset kuten leskeytyminen, oma tai puolison sairastuminen, muutto tai eläkkeelle jääminen ovat tilanteita, jotka kuormittavat mieltä ja voimavaroja.
Työpaikkakiusaamisen jättämät jäljet saattavat näyttäytyä jälleen eläkkeellä ollessa sosiaalisten suhteiden kaventuessa. Lapsettomuuden mahdollisesti aiheuttamat tunteet voivat puolestaan nousta uudelleen esille voimakkaastikin kuunnellessa ikätovereiden tarinoita omista lapsenlapsistaan.
Mielenterveyden ongelmien hoitamisen lisäksi olisi tärkeää panostaa myös iäkkäiden mielenterveyden ongelmien ennaltaehkäisyyn, sillä mielen hyvinvointia voi vahvistaa samoin kuin fyysistä kuntoakin. Mielen hyvinvoinnin vahvistaminen antaa puskuria kestää myös vastoinkäymisiä.
Myötätunnon opettelu sekä itseä että muita kohtaan on tärkeää. Samoin esimerkiksi mahdollisuus keskustella luottamuksellisesti omista tuntemuksista ja kokemuksista muiden saman kokeneiden kanssa sekä omien vahvuuksien tunnistaminen ovat keinoja, joissa järjestöjen toiminta, kuten Turun Kaupunkilähetys ry:n Senioripysäkki, voivat vahvistaa mielen hyvinvointia.
Vallalla on liian vahvasti vanhentuneet ja suppeat mielikuvat ikääntyvistä. Sopii kysyä, kuullaanko ja nähdäänkö ikääntyneitä aidosti yksilöllisesti, vai kategorisoidaanko heidät osaksi suurempaa ja suppeampaa "ikämassaa"?
Ikääntymisen myötä meissä jokaisessa tapahtuu muutoksia, jotka ovat yksilöllisiä ja tapahtuvat eriaikaisesti. Oikea-aikainen ja yksilölle oikeanlainen apu edistää myös mielenterveyttä.
Myöskään vanhuuden kehitystehtävistä ei puhuta riittävästi ja niitä ei oivalleta kunnolla. Mikäli näin olisi, olisi hyvinvointi- ja poliittisissa strategioissa otettu huomioon, että tarvittaessa Kelan tukemaa terapiaa olisi tarjolla myös eläkeikäisille.
Järjestöissä on kehitetty monenlaisia menetelmiä ikääntyvien mielenterveyden edistämiseen. Monille järjestöjen tarjoama matalan kynnyksen toiminta on helpoin tapa lähteä hakemaan itselleen apua, koska lähetettä ei tarvita.
Lisäksi järjestöjen vapaaehtoistoiminta tarjoaa mahdollisuuden kokea itsensä edelleen aktiiviseksi yhteiskunnan tärkeäksi jäseneksi. Siellä vuosien mittaan kertynyttä yksilöllistä elämänkokemusta, elämäntaitoja ja asiantuntijuutta arvostetaan.
Esimerkiksi vapaaehtoisena tukihenkilönä toiselle ikäihmiselle toimiessa omat selviytymiskeinot haastaviin tilanteisiin ovatkin ainutlaatuista vertaistukea, jota työikäiset ammattilaiset eivät voi tarjota.
Katja Tujunen
senioripysäkkitoiminnan koordinaattori
Katja Suominen
toiminnanjohtaja
Tukenasi.fi - Turun Kaupunkilähetys ry
