Lukijoilta

Lukijalta: Houkuttelevampi joukkoliikenne vaatii investointeja

Marko Heimonen kirjoitti (TS 19.9.) kiittäen kaksikerrosbusseja, jotka ovat Fölin kokeilussa muutaman viikon ajan.

Onkin hienoa, että uusia asioita kokeillaan avoimin mielin, mutta Turun suurta joukkoliikennehanketta nuo eivät korvaisi. Kuten eivät korvaisi sähköllä tai muilla polttoaineilla kulkevat bussitkaan, joita kirjoittaja ehdottaa osana ratkaisua.

Lähijunien osalta Turun seutu ei valitettavasti päässyt edellisen hallituksen järjestämään pilottiin, joten niidenkään varaan ei kannata tulevaisuuden ratkaisuja laskea, ja jos voisikin, niin niillä palveltaisiin lähinnä lähikuntien (Naantali, Raisio, Aura, Paimio) asukkaita, missä olemassaolevat raiteet kulkevat.

Pikaraitiotietä ei sovi unohtaa. On ollut hienoa seurata Tampereen projektia, joka on sujunut sekä aikataulussa että budjetissa.

Parhaana vaihtoehtona raitiotie on toki kertainvestointina kallis, mutta siihen liittyy paljon seikkoja, kuten esimerkiksi valtion tuki sekä Euroopan Keskuspankin rahoitus.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

On myös laskettu sekä todistettu, että projekti maksaa itsensä takaisin korkoineen verotuloina sekä kiinteistön arvonnousuina. Yksinkertaisesti hanke on pitkällä aikavälillä myös edullisin vaihtoehto ja sellaisten ratkaisujen pitäisi olla vastuullisilla kaupungin päättäjillä keskiössä.

Turussa joukkoliikenteen käyttö on hyvin vähäisellä tasolla potentiaaliin nähden ja kaipaa kipeästi houkuttelevia vaihtoehtoja saada matkustajia lisää. Bussien kokoa voidaan kasvattaa tai vuoroväliä lyhentää, mutta ne eivät itsessään tuo uusia käyttäjiä. Tarvitaan tehokkuutta ja mukavuutta modernin raitiotien muodossa.

Kalle Hiukka

Turku

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti

Huomio! Turun Sanomien keskustelupalstan säännöt ovat uudistuneet. Tavoitteena on parantaa moderointia siten, että kommentit ehditään käsitellä nykyistä nopeammin. Uudistus ei vaikuta lehden mielipidesivun toimintaan. Tutustu uusiin käytäntöihin täällä.

Otsikko
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun. Tehdään yhdessä Turun Sanomien keskustelupalstasta paikka, jossa on mukava keskustella asiallisesti kiinnostavista aiheista.

Keskusteltavaksi avattavaista jutuista päättää Turun Sanomien toimitus. Kaikista jutuista ei voi keskustella. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea tai poistaa aiemmin avoinna olleen keskusteluketjun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme vahvasti oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Toisen ihmisen nimellä tai valheellisesti jonkun tahon edustajana esiintyminen on kiellettyä.

Kaikki viestit tarkastetaan ennen julkaisua. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja moderoidaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22 muun työn ohessa. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Verkkokeskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Viestien julkaisusta päättää toimitus oman harkintansa mukaan. Emme ehdi vastamaan yksittäisten kommenttien julkaisua tai julkaisematta jättämistä koskeviin tiedusteluihin.

Jos kommenttiketjuun on mielestäsi lipsahtanut sääntöjen vastainen tai muutoin epäasiallinen viesti, ilmoita asiattomasta viestistä keskustelussa. Toimitus päättää, onko ilmoitus aiheellinen.

Jos jutussa on virhe, kerro siitä suoraan toimitukselle, älä keskusteluketjussa. Saamme tiedon näin nopeammin ja voimme korjata virheen. Virheistä voit kertoa sähköpostitse osoitteeseen ts.verkkotoimitus@ts.fi.

Toimitus voi käyttää keskustelupalstalle tulleita viestejä esimerkiksi aihetta käsittelevän jatkojutun julkaisun yhteydessä.

Päivän aikana avautuneet keskustelut sulkeutuvat oletuksena klo 23. Toimitus voi avata paljon kommentteja keränneitä juttuja uudelleen keskusteltavaksi seuraavana päivänä.

Julkaistavaksi valittavien viestien on noudatettava seuraavia sääntöjä:

  • Lue juttu ja kommentoi vain sen aihetta. Älä yritä vaihtaa aihetta.
  • Älä kommentoi itse keskustelua tai toisten kommentteja. Muiden keskustelijoiden kirjoitustyyliä tai henkilöä käsitteleviä viestejä ei hyväksytä.
  • Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia, väkivaltaan tai muuhun laittomaan toimintaan yllyttäviä tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista.
  • Muista hyvät tavat, älä huuda, kiroile tai käytä epäkohteliaita nimityksiä. Älä ilakoi toisten vastoinkäymisillä tai pilkkaa ketään. Suhtaudu muihin keskustelijoihin kunnioittavasti. Ole kriittinen asiallisesti.
  • Varmista, että esittämäsi tiedot pitävät paikkansa. Älä jaa epämääräisiä huhuja tai perustelematonta mutuilua.
  • Viestisi kuuluu viedä keskustelua eteenpäin: Älä toista samaa asiaa, jonka joku muu on jo todennut. Älä jankuta tai kirjoita perustelemattomia negatiivisia heittoja.
  • Kirjoita napakasti, todella pitkä viesti saattaa jäädä julkaisematta.
  • Voit liittää kommenttiisi teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.​

Aiemmat viestit (5)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Mikkemakke
Turha hanke
Pääkaupunkiseudulla raitiovaunujen täyttöaste on noin 20%. Sielläkään raitiovaunu ei ole tuonut yhtään enempää matkustajia joukkoliikenteen piiriin. Se voi hetkellisesti nostaa käyttäjämääriä, mutta pitkällä aikavälillä mitään ihmeitä ei tapahdu. Joukkoliikenteestä tekee houkuttelevan liityntäpysäkit ja -parkit sekä yleensä vähemmät vaihdot ja henkilöautoa sujuvampi matkustaminen. Monelle matkustamiseen kuluva kokonaisaika on tärkeämpi kuin se, millaisessa joukkoliikennevälineessä istut.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin

Huomio! Turun Sanomien keskustelupalstan säännöt ovat uudistuneet. Tavoitteena on parantaa moderointia siten, että kommentit ehditään käsitellä nykyistä nopeammin. Uudistus ei vaikuta lehden mielipidesivun toimintaan. Tutustu uusiin käytäntöihin täällä.

Otsikko
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun. Tehdään yhdessä Turun Sanomien keskustelupalstasta paikka, jossa on mukava keskustella asiallisesti kiinnostavista aiheista.

Keskusteltavaksi avattavaista jutuista päättää Turun Sanomien toimitus. Kaikista jutuista ei voi keskustella. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea tai poistaa aiemmin avoinna olleen keskusteluketjun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme vahvasti oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Toisen ihmisen nimellä tai valheellisesti jonkun tahon edustajana esiintyminen on kiellettyä.

Kaikki viestit tarkastetaan ennen julkaisua. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja moderoidaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22 muun työn ohessa. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Verkkokeskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Viestien julkaisusta päättää toimitus oman harkintansa mukaan. Emme ehdi vastamaan yksittäisten kommenttien julkaisua tai julkaisematta jättämistä koskeviin tiedusteluihin.

Jos kommenttiketjuun on mielestäsi lipsahtanut sääntöjen vastainen tai muutoin epäasiallinen viesti, ilmoita asiattomasta viestistä keskustelussa. Toimitus päättää, onko ilmoitus aiheellinen.

Jos jutussa on virhe, kerro siitä suoraan toimitukselle, älä keskusteluketjussa. Saamme tiedon näin nopeammin ja voimme korjata virheen. Virheistä voit kertoa sähköpostitse osoitteeseen ts.verkkotoimitus@ts.fi.

Toimitus voi käyttää keskustelupalstalle tulleita viestejä esimerkiksi aihetta käsittelevän jatkojutun julkaisun yhteydessä.

Päivän aikana avautuneet keskustelut sulkeutuvat oletuksena klo 23. Toimitus voi avata paljon kommentteja keränneitä juttuja uudelleen keskusteltavaksi seuraavana päivänä.

Julkaistavaksi valittavien viestien on noudatettava seuraavia sääntöjä:

  • Lue juttu ja kommentoi vain sen aihetta. Älä yritä vaihtaa aihetta.
  • Älä kommentoi itse keskustelua tai toisten kommentteja. Muiden keskustelijoiden kirjoitustyyliä tai henkilöä käsitteleviä viestejä ei hyväksytä.
  • Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia, väkivaltaan tai muuhun laittomaan toimintaan yllyttäviä tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista.
  • Muista hyvät tavat, älä huuda, kiroile tai käytä epäkohteliaita nimityksiä. Älä ilakoi toisten vastoinkäymisillä tai pilkkaa ketään. Suhtaudu muihin keskustelijoihin kunnioittavasti. Ole kriittinen asiallisesti.
  • Varmista, että esittämäsi tiedot pitävät paikkansa. Älä jaa epämääräisiä huhuja tai perustelematonta mutuilua.
  • Viestisi kuuluu viedä keskustelua eteenpäin: Älä toista samaa asiaa, jonka joku muu on jo todennut. Älä jankuta tai kirjoita perustelemattomia negatiivisia heittoja.
  • Kirjoita napakasti, todella pitkä viesti saattaa jäädä julkaisematta.
  • Voit liittää kommenttiisi teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.​
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä
Ilmoitus näkyy vain keskusteluiden moderaattoreille, eikä sitä tulla julkaisemaan.

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Alf
Vast: Turha hanke
Ainakin minulle on jäänyt täydelliseksi mysteeriksi se, että mikä se ylivertainen "koukku" on, joka tekisi raitiovaunusta niin poikkeuksellisen houkuttelevan. Miksi ihmiset jotka eivät nykyisillä lipunhinnoilla käytä diesel- tai sähköbussejakaan, innostuisivat yhtäkkiä nousemaan kiskoilla kulkevaan ratikkaan? Lipunhinnat tuskin ainakaan tulisivat laskemaan. Mikä siis saisi T. Turkulaisen yhtäkkiä jättämään premium-auton kotiin, könyämään räntäsateessa pysäkille ja hyppäämään ratikkaan? Vai odotetaanko Turkuun kenties autottomien toispaikkakuntalaisten väestöryntäystä kun kuulevat että ratikka palaa Turkuun takaisin? Väestöryntäystä niihin kalliisiin asuntoihin joiden "arvon" raitiotie on juuri nostanut pilviin...?

Kertokaa nyt minullekin mikä se suuret kansanjoukot ratikkaan saava "koukku" on, niin lupaan heti ryhtyä kannattamaan raitiotien rakentamista Turkuun.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä
Ilmoitus näkyy vain keskusteluiden moderaattoreille, eikä sitä tulla julkaisemaan.

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
T.S.
Vast: Turha hanke
Mikkemakke: "Pääkaupunkiseudulla raitiovaunujen täyttöaste on noin 20%. Sielläkään raitiovaunu ei ole tuonut yhtään enempää matkustajia joukkoliikenteen piiriin."

Ei nyt sentään, kun raitiotieliikenne vuonna 1891 aloitettiin Helsingissä niin se toi valtavasti matkustajia joukkoliikenteen piiriin.
Nyt ratikoilla tehdään kutakuinkin yhtä monta matkaa kuin metrolla, molemmilla yli 50 miljoonaa matkaa vuodessa ja ratikat kustantavat itsensä.

Ei kuitenkaan kannata verrata Helsinkiä ja esimerkiksi Tamperetta.
Tampereelle tehdään nykyaikaista pikaraitiotietä joka ajaa omia väyliään, Helsingissä ratikat ovat ikivanhoilla kantakaupungin reiteillä muun liikenteen seassa. Näitä nyt vaan ei voi oikein verrata.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä
Ilmoitus näkyy vain keskusteluiden moderaattoreille, eikä sitä tulla julkaisemaan.

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Mikkemakke
Vast: Turha hanke
T.S: "Nyt ratikoilla tehdään kutakuinkin yhtä monta matkaa kuin metrolla, molemmilla yli 50 miljoonaa matkaa vuodessa ja ratikat kustantavat itsensä." Busseilla tehdään noin 180 miljoonaa matkaa vuodessa Helsingin alueella. Siis noin puolet koko joukkoliikenteestä. Jos olet rehellinen itsellesi, niin pikaraitiotie kulkee myös osittain kaupungin keskustan läpi, jolloin se on käytännössä jotain muuta kuin pikaraitiotie.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä
Ilmoitus näkyy vain keskusteluiden moderaattoreille, eikä sitä tulla julkaisemaan.

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
T.S.
Vast: Turha hanke
Mikkemakke käyttää ilmaisua: "Jos olet rehellinen itsellesi," ja kirjoittaa noista matkojen määristä joita siis ratikalla ja metrolla molemmilla on yli 50 miljoonaa: "Busseilla tehdään noin 180 miljoonaa matkaa vuodessa Helsingin alueella. Siis noin puolet koko joukkoliikenteestä."
Jos Mikkemakke on rehellinen itselleen niin hän myöntää että Helsingissä ratikka hoitaa oikeastaan vain sitä vanhan kantakaupungin aluetta ja metrolla on vain se yksi linja. Busseilla hoidetaan lähes koko muu kaupunki, ja kun alueet ovat isot niin matkustajamäärätkin ovat isot. Toki kannattaa muistaa että HKL:n lisäksi Helsingin alueella myös VR harjoittaa paikallisjunaliikennettä, melkoisessa määrin.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä
Ilmoitus näkyy vain keskusteluiden moderaattoreille, eikä sitä tulla julkaisemaan.

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.