Lukijalta: Suomi tarvitsee kansallisen strategian talousosaamisen tueksi
Jo 383 500 suomalaisella on maksuhäiriömerkintä ja ulosotossa oli vuoden 2018 aikana 578 000 henkilöä.
Vuoden 2017 Nuorisobarometrin mukaan taloustiedot ja -taidot on osa-alue, josta nuoret kokevat oppineensa vähiten peruskoulussa ja toisen asteen koulutuksessa.
Kuitenkin sata prosenttia nuorista piti näitä taitoja vähintään jonkin verran tärkeinä elämässä pärjäämisen kannalta.
Toisen tutkimuksen mukaan ainoastaan 21 prosenttia nuorista ja 29 prosenttia opettajista kokee koulun antavan riittävät talousosaamisen valmiudet.
Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD kannustaa valtioita laatimaan kansallisen talouslukutaidon strategian. Vuonna 2015 strategia oli valmiina tai suunnitteilla 59 maassa, muun muassa Ruotsissa, Tanskassa ja Virossa. Suomessa mikään virallinen taho ei ole vielä toimeen tarttunut.
Uudessa hallitusohjelmassa on maininta ”Kansalaisten talousosaamista ja taloudenhallintaa kehitetään kaikissa ikäryhmissä”. Hallitusohjelma ei kuitenkaan monien tahojen toiveista huolimatta sisällä konkretiaa talouslukutaidon strategiaan liittyen.
Monet toimijat tekevät ansiokasta työtä kansalaisten talousosaamisen edistymiseksi, mutta toiminta on sirpaleista. Työn tehostamiseksi tarvitsemme kansallisen strategian, jolla on riittävän korkea poliittinen hyväksyntä, sitoutuminen ja valtakunnallisen tason koordinointi.
Oman talouden hallinta pitää nähdä jokaisen oikeutena ja kansalaistaitona, joka hyödyttää paitsi yksilöitä itseään, myös koko yhteiskuntaa.
Ville Kujanpää
Kehittämissuunnittelija
Mun talous -toiminta, Suomen Setlementtiliitto ry
