Lukijalta: Paremman hoidon ydin on yksinkertainen – Iäkäs ihminen keskiöön
Viimeisten 15 vuoden aikana olen puhunut yli 10 000 vanhustyöntekijälle ihmislähtöisyydestä ja toimintakulttuurin muutoksen tarpeesta. Nyt tarvitaan, Aira Samulinin sanoin, iloinen vallankumous.
Viime aikoina paljon puhuttaneet vanhustenhoidon ongelmat eivät alkaneet tänä keväänä vaan vuosia sitten. Ongelmia on ollut niin yksityisellä kuin julkisellakin puolella, mutta tällä kertaa keskustelussa julkisen puolen ongelmia ei nostettu esiin.
Olen seurannut alaa 40 vuoden ajan, työelämäni alkuvaiheessa Espoon kotisairaanhoidon vastuulääkärinä ja myöhemmin vanhusten palvelujen johtajana.
On selvää, että koko hoiva-alan ongelmista vastuun kantavat johtajat. Johtajat eivät ole aikaisemmin uskaltaneet tarttua ongelmiin tai muuttaa toimintatapoja, mutta nyt, ensimmäistä kertaa, uskalletaan.
Nyt uskalletaan sulkea hoitokoteja ja sanoa, että tämä ei käy. Sellainen edellyttää, että johtaja valvoo, seuraa ja puuttuu.
Ensimmäistä kertaa julkisessa keskustelussa on nähtävissä syvyyttä ja vilpitöntä halua rakentaa Suomeen parempaa vanhusten hoivakulttuuria.
Ikäihmisten hoiva on huonoa silloin, kun unohdamme, että olemme töissä iäkkäitä ihmisiä varten. Uskon, että tänä keväänä tämä on tullut kaikille selväksi.
Paremman hoidon ydin on yksinkertainen ja ainoa mahdollinen: ikäihminen on jatkossa laitettava keskiöön.
Hoivan tarkoitus on yksinkertaisesti taata mahdollisimman hyvä elämä iäkkäille ihmisille. Asenteen muutos alkaa järjestelmän tasolta. Palvelujärjestelmää pitää rakentaa seniorikansalaisten ja heidän omaistensa näkökulmasta.
Kun puhun alan tilaisuuksissa, tapanani on kysyä, kuinka monelle kuulijoista vanhusten hyvinvointi on henkilökohtaisesti tärkeä asia. Lähes sataprosenttisesti ihmiset nostavat kätensä.
Sen näkeminen vavahduttaa. Lähtökohdat ihmiskeskeiselle hoidolle ovat hyvät. Jatkossa ikäihmiset on nähtävä uudella tavalla oman elämänsä kapellimestareina ja aktiivisina toimijoina.
Minua harmittaa, että hoivaongelmiin tarjotaan aina tärkeimpänä ratkaisuna hoitajamitoitusta. Tarvitsemme minimisuositukset, mutta hyväkään hoitajamitoitus ei takaa hyvää hoidon laatua. Se on tutkimuksin osoitettu.
Sama henkilöstömäärä voi hoitaa samanlaisen joukon asiakkaita hyvin tai huonosti. Tulos riippuu esimiestyön laadusta ja henkilökunnan ammattitaidosta.
Ehdotettu 0,7 minimi mitoituksessa ei yksinään ratkaise hyvää hoivaa, koska henkilöstölisäys ei välttämättä johda vanhusten yksilöllisten tarpeiden parempaan huomioimiseen.
Jotta suomalainen vanhusten hoiva nostettaisiin sille tasolle, että voisimme olla siitä kansainvälisestikin ylpeitä, yritysten ja julkisten toimijoiden on panostettava voimallisesti työntekijöiden asenteisiin, ammattitaitoon ja johtamistaitoihin.
Niissä kaikissa on todennäköisesti parantamisen varaa. Vanhojen ihmisten sairauksien havaitseminen ja hyvä hoito edellyttävät sellaista osaamista, mihin monet opinahjoistamme eivät anna riittäviä eväitä. Tarvitaan geriatrista ja gerontologista osaamista. Sen hankkiminen on toki työnantajan vastuulla mutta myös jokaisen vanhusten parissa työskentelevän omalla vastuulla.
Meidän on pyrittävä siihen, että Suomeen saadaan kansalliset laatumittarit hyvästä vanhushoivasta. Kunnalliset päättäjät ovat vastuussa virkamiesten kanssa päätöksistä.
Valtakunnan tasolla tärkeä asia on se, että sosiaali- ja terveysministeriö rakentaa tulevaisuuteen katsovan ikästrategian 2030.
On tärkeää, että siinä otetaan tavoitteeksi muuttaa koko järjestelmää proaktiivisesti niin, että jatkossa panostetaan entistä enemmän ennaltaehkäisyyn, akuuttihoitoon ja kuntoutukseen.
Meidän pitäisi pyrkiä siihen, että ihmiset voisivat asua nykyistä pidempään kotona. Mielestäni emme ole vielä lähelläkään optimitilannetta. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää järjestelmätason muutoksia ja uudenlaisia toimintatapoja. Teknologia voi tässä tulla avuksi.
Ikäihmisten hoidossa pitää kilvoitella hyvässä. Kaikkien toimijoiden on pyrittävä parhaaseen mahdolliseen hoidon ja hoivan laatuun. Tarvitaan kansalliset laatuindikaattorit, ja tulosten tulee olla julkisia.
Jaakko Valvanne
Tampereen yliopiston geriatrian emeritusprofessori,
Esperi Caren laaturyhmän puheenjohtaja
