Lukijalta: Teknologia on hyvä renki myös hoitotyössä
Keskustelussa hoivan laadusta usein unohdetaan hoitajien apuvälineet eli monet teknologiset ratkaisut, jotka vaikuttavat hoitotyön sisältöön ja tehtäviin.
Nostimet, liukulakanat, kamerat ja anturit kuuluvat nykyaikaiseen hoivaympäristöön yksinkertaisesti siksi, että niistä on hyötyä – sekä hoitajalle että hoidettavalle.
Suomalainen hyvinvointiteknologia on maailman huippua ja kasvava vientituote. Siitä on kiittäminen kotimaista kehitystyötä, johon osallistuvat myös käyttäjät ja muut toimijat – erityisesti oppilaitokset, joissa koulutetaan hoitotyön ammattilaisia. Teknologian kehityskulku koskettaa kaikkia ammattialoja.
Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon opetussuunnitelman myötä hyvinvointiteknologian monipuolinen hyödyntäminen on tullut osaksi uudistunutta lähihoitajakoulutusta.
Hyvinvointiteknologian mahdollisuuksiin tutustutaan hoitajan perusopinnoissa niin asiakkaan, hänen toimintakykynsä tukemisen kuin myös hoitotyön kehittämisen uusien mahdollisuuksien avulla.
Kaikille lähihoitajaopiskelijoille tarjottavien opintojen lisäksi Turun ammatti-instituutti tarjoaa ensimmäisten koulujen joukossa valinnaista ammatillista opintoa ”Hyvinvointiteknologia toimintakyvyn edistämisessä”. Koululla tarjottavien opintojen lisäksi teknologian hoito- ja kuntoutustyölle tarjoamia mahdollisuuksia avataan opiskelijoille myös uutta teknologiaa käyttöön ottaneissa hoitokodeissa, asumisyksiköissä sekä kotihoidossa.
Oppilaitos ja opettajat olisivat mahdottoman äärellä, jos yrittäisimme omin voimin vastata hyvinvointiteknologian osaamisen kehittämisestä. Tarvitaan yhteistyötä työelämän, hyvinvointiteknologiayritysten ja oppilaitosten kesken.
Turun ammatti-instituutilla on ollut ilo löytää monia hyvinvointiteknologian mahdollistamien palvelujen kehittämisestä kiinnostuneita yhteistyökumppaneita.
Ihmisen havainnointikyky on rajallinen eikä hoitaja voi valvoa hoidettavan vieressä 24/7. Hahmontunnistuskamerat, anturiteknologia ja pilveen yhdistetyt oppivat algoritmit vahtivat ja havaitsevat ajoissa pidemmän ajan muutokset asiakkaan kognitiivisten kykyjen heikkenemisessä tai nesteytyksen vajavaisuudessa.
Hoidon laatu kasvaa, kun yöhoitajia voi siirtää päivätoimintaan silloin, kun teknologia on varmistanut ja jopa parantanut yöaikaista turvaa asiakkaan unta häiritsemättä.
Teknologian avulla pystytään avaamaan asiakkaalle uusia mahdollisuuksia myös vuorovaikutukseen ja kommunikointiin, laajentamaan sosiaalista verkostoa, monipuolistamaan kanssakäymistä ja rakentamaan keinoja osallistua omien kiinnostusten mukaisiin harrastuksiin.
Teknologian avulla mahdollistetaan osallisuutta esimerkiksi elämänpiirin yllättäen supistuessa sairauden, ikääntymisen tai vaikka omaishoitajuuden myötä. Parhaimmillaan teknologiaa hyödyntävissä palveluissa käyttökokemuksen turvallisuus yhdistyykin asiakkaan yksilölliseen ja itsenäisyyttä tukevaan toimintatapaan.
Valtaosa nykyopiskelijoista on kasvanut älypuhelinten ja applikaatioiden kanssa ja pystyy omaksumaan uusia avustavia teknologisia ratkaisuja ehkä jopa enemmän kuin viranomaiset, lainsäätäjät ja opettajat uskaltavat odottaakaan.
Aluehallintovirasto on jo kannustamassa teknologisten ratkaisujen käyttöön, kun huolehditaan siitä, että ne eivät loukkaa yksityisyyden suojaa ja parantavat hoidon ja kuntoutuksen laatua. Teknologisten ratkaisujen hyödyntäminen edellyttää erityistä eettistä tarkastelua myös kuntouttavan hoitotyön opetussisällöissä.
Aina kun uutta teknologiaa on otettu käyttöön, mahdollisen alkuvastustuksen jälkeen kukaan ei halua palata ”vanhaan” toimintatapaan. Esimerkkejä on lukuisia etälääkärivastaanotosta lääkkeenjakoautomaattiin, yöhoitajan kamerakäynnistä unirytmin ja aktiivisuuden muutosten seurantaan.
Teknologian avulla tieto asiakkaan toimintakyvystä saavuttaa hoitajan jo ennen asiakkaan tapaamista. Näin hoitajalle jää enemmän aikaa asiakkaan kohtaamiselle. Siinä ihminen on ja pysyy parhaana toimijana.
Taina Halsvaha
lehtori, Turun ammatti-instituutti
Tommi Lunden
tuotejohtaja, Everon Oy
Teija Yli-Hollo
lehtori, Turun ammatti-instituutti
