Lukijalta: Onko vaativan erityistason saattohoidon järjestäminen mahdollista Varsinais-Suomessa?
Karinakodin lopettamispäätös on herättänyt Turun alueella paljon keskustelua saattohoidon saatavuudesta ja järjestämisestä Varsinais-Suomessa. Viimeksi sunnuntaina 12.5. Turun Sanomien Mielipiteet-palstalla oli erinomainen kirjoitus saattohoitokodin palvelujen tarpeellisuudesta.
Vasta julkaistun sosiaali- ja terveysministeriön asiantuntijaryhmän raportin mukaan saattohoidon ja palliatiivisen eli oireita lievittävän hoidon saatavuus ei ole tasa-arvoista eri puolilla Suomea. Saattohoitoa toteutetaan useimmiten terveydenhuollon perustason yksiköissä, joissa saattohoidon edellyttämä osaaminen vaihtelee. Osaamisvaje on tuotu esille yhtenä puutteena.
Karinakodin lopettamisessa menetetään erityistason yksikön arvokasta osaamispääomaa. Tilanne on raskas niin potilaille, jotka tarvitsevat erityistason hoitoa kuin työhönsä sitoutuneelle henkilöstölle.
Valtakunnallisesti palliatiivisen ja saattohoidon kehittämiseksi on panostettu paljon niin ministeriöissä kuin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella.
Opetus- ja kulttuuriministeriön yhdessä kärkihankkeessa EduPal (Palliatiivisen koulutuksen kehittäminen) haetaan ratkaisuja osaamisvajeen vähentämiseksi ja monialaisen hoitotyön ja lääketieteen koulutuksen kehittämiseksi. Monet meistä muistavat myös Hyvä kuolema -hankkeen ja sen tulokset.
Mutta mihin jää tulosten ja suositusten hyödyntäminen alueellamme?
Palliatiivinen hoito on esitetty järjestettäväksi ns. kolmiportaisen mallin mukaisesti; perustaso (kuten tehostetun palveluasumisen yksikkö), erityistaso (kuten kunnan järjestämä saattohoitoyksikkö) ja vaativa erityistaso (yliopistosairaanhoitopiirien palliatiiviset keskukset).
Valtioneuvoston asetuksen (582/2017) perusteella viiden yliopistollista sairaalaa ylläpitävän sairaanhoitopiirin olisi huolehdittava vaativan palliatiivisen hoidon ja saattohoidon tehtävistä sekä palliatiivisen hoidon ja saattohoidon suunnittelusta ja yhteensovittamisesta alueellisesti.
Miten Varsinais-Suomen alueella me vastaamaamme asetuksen vaatimuksiin? Turun yliopistollisessa sairaalassa on kehitetty palliatiivisen hoidon toteutusta ja tukea, mutta asetuksen mukaista palliatiivisen hoidon keskusta ei ole.
Jään väistämättä pohtimaan, miksi valtakunnallisella tasolla menemme eteenpäin, mutta Varsinais-Suomessa taaksepäin?
Eikö Karinakodista voisi tulla osa yliopistosairaalan vaativan tason palliatiivisen hoidon keskusta ja siten turvaisimme vaativan erityistason saattohoitokodin palvelut maakuntamme alueella?
Myös minä toivon poliittisilta päättäjiltä, sairaanhoitopiirin johdolta ja alueen kuntien virkamiehiltä rohkeutta tarttua asiaan ja varmistaa korkealaatuinen saattohoito ihmisille ja heidän läheisilleen, jotka sitä tarvitsevat – ja paikassa, jossa he haluavat sen järjestettävän.
Virpi Sulosaari
TtT, yliopettaja
Turun ammattikorkeakoulu
