Lukijalta: Raitiotie on Turun kasvun ja työllisyyden tae
Turulla ja turkulaisilla on edessään kohtalon ajat. Kaupunki päättää pian, rakennetaanko Turkuun raitiotie, eikö rakenneta vai siirretäänkö päätöstä eteenpäin.
Kehityksen junat kulkevat huimaa vauhtia meillä ja maailmalla, ja kovassa kyydissä on Turunkin syytä pysyä.
Turun raitiovaunuhanke ei ole pelkästään joukkoliikenteen tavanomaista kehittämistä, vaan erilainen, pysyvä ja tulevaisuuden ratkaisu.
Viime aikoina Suomessa on puhuttu kolmen suuralueen muotoutumisesta. Elinvoimaisimpia alueita olisivat Helsingin, Tampereen ja Turun seudut.
Suurkaupunkien sakkiin pääseminen ja siinä pysyminen edellyttävät Turulta oikeita ratkaisuja ja rohkeita investointeja.
Raitiotie on yksi kaupungin kehittymisen tekijä, mikä vaikuttaa myönteisesti myös Tunnin juna -hankkeeseen.
Sujuvien liikenneyhteyksien lisäksi raitiotie tarkoittaa muutakin isoa: asukasmäärän ja työpaikkojen kasvua, yritysten investointeja, rakentamista sekä kaupungin maailmanlaajuista vetovoimaisuutta. Juuri nyt Turulla on tilaisuus tulla oikeaksi suurkaupungiksi.
Raitiotiejärjestelmä kasvattaisi rakentamista jo miljardeilla, mikä toisi huomattavia verotuloja Turun rahakirstuun.
Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen (PTT) tutkimuksen mukaan raitiotien rakentaminen lisää merkittävästi myös asuntorakentamista. Se merkitsisi esimerkiksi Varissuo-Raisio-linjan 333 miljoonan euron kustannusarvion perusteella noin 2 miljardin euron asuntorakennusurakkaa.
Koska asuntorakentamisen arvosta noin 45 % on veroja, saisi yhteiskunta rahansa lähes kolminkertaisena takaisin. Tämä tarkoittaisi noin 0,9 miljardin euron verotuloja pelkästään rakentamisen aikana.
Turun asukasmäärä on kasvanut 2010-luvulla tasaisesti. Jos kasvu jatkuu, vuonna 2050 turkulaisia on yli 50 000 nykyistä enemmän.
Nykymenolla asukasmäärän kasvu merkitsisi lisää busseja, ruuhkia, melua, päästöjä ja onnettomuusriskejä. Raitiotie tehostaisi katu- ja kaupunkitilan käyttöä ja parantaisi joukkoliikenneyhteyksiä.
Asuinrakennusten rakentaminen raitiotien reittien lähelle tiivistäisi ja eheyttäisi kaupunkirakennetta. Raitiotie on lisäksi ilmastoystävällisempi vaihtoehto.
Raitiotien imagollista merkitystä ei sovi epäillä – se tuo mielikuvan modernista, edistyksellisestä ja eurooppalaisesta kaupungista. Viime vuosikymmenten aikana raitiotiejärjestelmiä on rakennettu lukuisiin keskisuuriin eurooppalaisiin kaupunkeihin, eikä pelkästään joukkoliikenteen kehittymisen takia.
Esimerkiksi Reimsissä Ranskassa raitiotiejärjestelmällä haluttiin vähentää autoilua, lisätä jalkakäytäviä ja pyöräilyväyliä sekä aikaansaada viihtyisiä katuja. Reimsin malli olisi Turussakin voitto paitsi joukkoliikenteen kehittämiselle ja elinkeinoelämän kasvulle myös asukasviihtyisyydelle ja hiilineutraaliustavoitteen toteutumiselle.
Turun raitiotiehanke on investointi seuraavalle sukupolvelle. Sitä voisi verrata vaikka yliopistoon: vaatii ponnisteluja saada kaupunkiin, mutta toteutuessaan tuo elinkeinoelämälle, kilpailukyvylle ja imagolle aivan uudenlaista nostetta.
Haluammeko jatkaa entiseen malliin kasvavan liikenteen keskellä vai valitsemmeko ratkaisun, joka arvostaa myös tulevia sukupolvia? Sitä sopii jokaisen turkulaisen miettiä.
Juha Metsälä
hallituksen puheenjohtaja
Pohjola Rakennus Oy Suomi
