Lukijalta: Eriarvoistumisen vähentäminen vaatii lapsistrategiaa
Hallitusneuvotteluihin osallistuvien puolueiden tavoitteena on oikeudenmukainen, yhdenvertainen ja mukaan ottava Suomi. Neuvotteluissa mukana olevat puolueet ovat vastauksissaan Antti Rinteelle esittäneet monia tärkeitä yksittäisiä toimia lasten eriarvoisuuden vähentämiseksi.
Politiikkatoimet eivät kuitenkaan tuota toivottua tulosta, jos toimintakulttuuria ja johtamista ei kokonaisuutena uudisteta lapsi- ja perhelähtöiseksi sosiaali-, terveys- ja sivistystoimessa.
Hallitusohjelmassa on otettava askel kohti hallinnonalarajat ja hallituskaudet ylittävää lapsistrategiaa, jota myös eduskunta on edellyttänyt.
Suomessa on monenlaisia palveluita ja tukitoimia lapsille ja nuorille. Yhdenvertaisempiin hyvinvointi- ja oppimistuloksiin päästään tuomalla sopiva apu osaksi lasten ja nuorten arkea ja vastaamaan perheiden tarpeita.
Eri ministeriöille ja kunnan toimialojen johdolle tarvitaan yhteiset lapsen oikeuksiin perustuvat tavoitteet sekä ymmärrys yhteisestä lapsesta ja nuoresta. Lisäksi tarvitaan verkostoissa ja tiedolla johtamisen välineet kunnissa, sote-alueilla ja valtioneuvostossa.
Pitkään jatkunut lasten eriarvoistuminen on monimutkainen vyyhti.
Oppimisen, ihmissuhdeympäristön, terveyden, turvallisuuden ja osallisuuden pulmat kietoutuvat yhteen. Vyyhdissä on usein mukana niin lasten, heidän vanhempiensa, kaveripiirin ja kouluyhteisön ongelmia.
Suuri enemmistö oppii, kasvaa, voi hyvin sekä kokee elämänsä mielekkääksi. Vähemmistölle kasautuvat monenlaiset, ylisukupolvistuvat ongelmat.
Eriarvoistumista tuottavat palveluiden hajanaisuus, ammattilaisten keskinäisen luottamuksen ja tiedonkulun puutteet sekä lasten ja nuorten kohtaamisen vajeet.
Liian harvoin autetaan koko perhettä, vaikka lasten pulmat liittyvät usein vanhempien ongelmiin. Eri hallinnonaloilla saatetaan tehdä lapsivaikutuksiltaan ristiriitaisia päätöksiä. Perheiden perusturvan taso on heikentynyt monen vuosikymmenen ajan.
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmassa (LAPE) on harjoiteltu lapsen, nuoren ja perheen asettamista keskiöön. Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö ovat yhdessä tukeneet "si-so-te"-vuoropuhelun tiivistymistä kunnissa ja alueilla. Järjestöt ja seurakunnat ovat olleet tiiviisti mukana lapsenoikeusperustaisessa työssä.
LAPE-muutosohjelman ulkoinen arviointi osoitti, että yhteisiin tavoitteisiin on sitouduttu. Hallinnonalarajat ylittävä työ on koettu mielekkääksi.
Vahvimmin ovat edenneet matalan kynnyksen ja vanhemmuuden tukea verkostoivat perhekeskukset. Vertaistukea tarjoavia kohtaamispaikkoja on perustettu satoja. Perhetyötä on tuotu varhaiskasvatukseen ja kouluun. Yhteisöllistä oppilashuoltoa on vahvistettu.
Psykiatrian jalkautuminen kasvuympäristöihin on vähentänyt lasten "poislähettämistä". Lastensuojelussa ihmissuhdeperustaisen tiimityön malli on saanut asiakkaiden ja työntekijöiden tuen.
Lapset puheeksi -menetelmä on koonnut toimijat tuomaan räätälöityä apua lapsen ja perheen tarpeisiin. Kun sote-palveluiden kanssa yhteistyö sujuu, opettajan työ helpottuu. Hyvinvoiva lapsi oppii ja kasvaa.
Uutena johtamisen välineenä kehitetään lapsibudjetointia. Lapsiin kohdistuvia julkisia menoja ja niiden vaikutuksia arvioidaan yli hallinnonalarajojen. Samalle lapselle tehtyjen asiakassuunnitelmien jakamiseen ammattilaisten kesken yhteistyössä perheen kanssa on valmisteltu sähköistä "työpöytää".
Varhaisen tuen panostukset kunnissa ja kuntayhtymissä ovat lähteneet kasvuun. Muutos on vielä alussa ja osin pisteittäistä. Jatkuvuus vaatii lapsistrategian tukea.
Pysyvä muutos vaatii myös osaamisen uudistumista. Korkeakoulujen tehtävä on varmistaa, että kasvatuksen, terveyden ja sosiaalityön ammattilaiset oppivat sekä työskentelemään yhdessä että osallistamaan lapset ja vanhemmat. Lapsi- ja perhelähtöisyys tarvitaan osaksi perustutkintoja myös toisella asteella.
Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden ja tukien uudistuminen ihmislähtöisiksi voi toimia koko julkisen hallinnon uudistumisen pilottina. Vastaavia tiedonkulun, kohtaamisen, resurssien osaoptimoinnin sekä johtamisen puutteita löytyy ikäihmisten ja työikäisten palveluista riittämiin.
Maria Kaisa Aula
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman hankejohtaja
sosiaali- ja terveysministeriö
