Lukijan kolumni: Argonauttien retket toisintoja Kalevalan Sampo-runoista
LUKIJAN KOLUMNI
Kreikkalaisen taruston argonauttien retken tapahtumat ovat selkeitä toisintoja Kalevalan sankareitten Sampo-runoista. Lähteinä ovat todennäköisesti kalevalaisista merenkulkijoista meripihkateitä Kreikkaan kulkeutuneet kertomukset. Lainaus toisin päin ei liene edes ajallisesti mahdollista.
Kalevalan ja argonauttien tarinoita rinnakkain lukien voi löytää ainakin 18 kohtaa, joissa keskeiset tapahtumat ovat samankaltaisia.
Kalevalan runojen rytmi luontuu hyvin pitkien soutumatkojen työlauluksi eli shantiksi. Myös Orfeuksen kerrotaan Argo-laivalla viihdyttäneen laulullaan yksitotista työtään tekeviä soutajia.
Keskeisiä samoja tapahtumia ovat puhuvien alusten hankinta ja miehitys, kohteiden ryöstö, omistajien houkuttelu luovuttamaan ryöstöjen kohteet vapaaehtoisesti niihin liittyvine ehtoineen. Kohteiden omistajien kauniit tyttäret Pohjan neito ja Medeia avustavat ryöstäjiä ja mielitiettyjään seppä Ilmarista ja Iasonia. Vastustajat vaivutetaan uneen ryöstön mahdollistamiseksi.
Kalevalassa metsät polttanut rautameteoriitti lensi yli Viron ja iski Saarenmaan Kaalin alueelle eli Pohjolaan noin 2000 vuotta eaa. Syntyi yhdeksän käärmeitten asuttamaa kraatteria ja ydinräjähdyksen kaltainen sienimäinen pilvi, joka muistutti tammea.
Seppä Ilmarinen työsti rautaesineitä Sampo-meteoriitin lentoradan loppuosan alta noukituista, kraatterien partailla sekä niiden pohjasavissa olleista roiskeista. Niiden pinnalla säihkyi taonnan jäljiltä sateenkaaren värejä – kirjokansi.
Sampo-tarina eteni meripihkakaupan myötä Väinäjokea ja muita silloin jo toimivia teitä Kreikkaan.
Meripihkaa on löydetty kreikkalaisista ja egyptiläisistä haudoista. Tutankhamonin haudasta on löydetty tikari ja pyramidien rakentajien käytössä on ollut rautamoukari. Ne ovat meteoriittirautaa. Myös kelttiläisillä on ollut siitä taottuja aseita.
Väinämöinen, Ilmarinen ja Lemminkäinen joukkoineen ryöstivät lopulta Sammon Kaalin yhdeksästä kellarista.
Ilmeisesti vielä pronssikautta eläneet kreikkalaiset eivät mieltäneet meteoriittirautaa rikkauden lähteeksi, sillä heillä oli jo silloin käytössä kulta. Oinaan talja oli ollut kullanhuuhtojien ränneissä. Se keräsi kultahiukkasia ja ne saatiin siten talteen.
Apollonios Rhodesialaisen (290–230 eaa.) runoelmassa Argonautika on kertomus 50 kreikkalaisen sankarin ryöstömatkasta Argo-laivalla kohteena kultaisen oinaan talja, joka Sampo-meteoriitin tavoin oli lentänyt ilmojen teitä Kreikasta Mustanmeren itärannalle Kolkhisiin.
Myös Odysseuksen meriretkissä on Argonautikan välityksellä lainoja Kalevalasta. Siitä kertoo muun muassa pitkä vierailu kauniin ja lumoavan auringon jumalan tyttären Circen saarella. Olihan Kaalin kraatteri ympyrä (circe), ja siellä asui lumoojatar Pohjan neito – paikassa, jonne auringon uskottiin hetkeksi kadonneen.
Kirjoittaja on komentaja evp., valtiotieteiden tohtori.
