Faktoja apteekkikeskusteluun

Päivittäistavarakaupan selvitysmies Liisa Hyssälä ja Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurling kysyivät puheenvuorossaan (TS 10.2.), miten joissakin muissa maissa voidaan myydä lääkkeitä meitä halvemmalla. Samalla he antoivat ymmärtää, että tämä johtuu kalliista ja muun terveydenhuollon kehityksestä jälkeenjääneestä lääkejakelujärjestelmästämme.

Lääkkeen kuluttajahintaan vaikuttavat lääkkeen tukkuhinta, lääketaksan mukainen apteekin palkkio, verot ja lääkekorvaukset. Kaikki nämä vaihtelevat maittain. Hintataso määräytyy myös kansalaisten ostovoiman ja yleisen hintatason mukaan. Lääkejakelujärjestelmän muutosten ei ole osoitettu vaikuttavan lääkkeiden hintoihin.

Lääkejakelujärjestelmämme on terveydenhuoltomme toimivimpia osia: apteekkipalveluiden saatavuus on hyvä, lääketurvallisuus ja lääkkeiden toimitusvarmuus huippuluokkaa ja asiakastyytyväisyys palvelualojen kärkeä. Vaille perusteluita jää väite, että lääkejakelujärjestelmämme olisi kallis.

Apteekkien aukioloajat ovat pidentyneet keskimäärin 57,6 tuntiin viikossa, ja ne ovat pidemmät kuin esimerkiksi Ruotsissa. Yöaikaan välittömästi tarvittavan lääkehoidon aloitus on järjestetty päivystyspakkauksella, jonka saa maksutta mukaansa päivystyksestä.

Väite, että apteekin myyntikate 2 000 euroa maksavassa lääkkeessä on 236,65 euroa, on täysin harhaanjohtava, sillä se ei ota huomioon katetta leikkaavaa apteekkiveroa. Keskikokoisen apteekin todellinen myyntikate tämän hintaisessa lääkkeessä on apteekkiveron jälkeen noin 91 euroa, suurimpien apteekkien alle 13 euroa.

Kirjoittajat vaativat, että kannusteet kalliimpien lääkkeiden myymiseen pitää poistaa. Todellisuudessa tällaisia kannusteita ei ole, kuten edellä oleva osoittaa. Kaikkein kalleimmissa lääkkeissä lääketaksan tuoma kate on pienempi kuin ison apteekin apteekkivero.

Apteekkien proviisoriomistuksen tarkoituksena on varmistaa riippumattomuus lääkejakeluketjun muista toimijoista, jotta niiden intressit eivät ohjaa sitä, mikä lääke päätyy apteekin hyllyyn ja mitä asiakkaalle suositellaan.

Terveydenhuollon ammattihenkilön omistamassa apteekissa toimintaa ohjaa ensisijaisesti terveydenhuollon tavoitteet eikä pörssiyhtiön tai pääomasijoittajan voitontavoittelu. Proviisoriomistus varmistaa myös lääkemyynnin verojen maksun Suomeen.

Avoin keskustelu apteekkialan kehittämisestä on tervetullutta, mutta käytäköön se faktojen pohjalta. Sosiaali- ja terveysministeriön helmikuun alussa julkaisema virkamiesmuistio on siihen hyvä pohja.

Erkki Kostiainen

Viestintäjohtaja

Suomen Apteekkariliitto