Turun Sanomissa 3.1. yrittäjä Jocke Träsbacka kaipasi nykykouluun taloustiedon opetusta.

Voin lohduttaa, että vaikka itse en kovin suuri uuden opetussuunnitelman ystävä olekaan, sen hyviä puolia on nimenomaan yhteiskunnan toimintaan liittyvän oppiaineksen lisääminen. Jokaisen opettajan kuuluu seurata opetussuunnitelmaa, oli sen sisällöstä mitä mieltä haluaa.

Toki jokaisella opettajalla on oma näkökulmansa asiaan ja omat painotuksensa. Itse olen kyllä puhunut jo pikku ekaluokkalaisille hyvinvointivaltiosta ja veroista – että mistä se maksuton kouluruoka tulee, mistä open palkka ja oppikirjat.

Yrityskylä kuudennella luokalla sisältää usean oppitunnin paketin, jonka puitteissa opiskellaan verotuksen, pankkien ja yritysten toiminnan ja myös esimerkiksi korkojen laskemisen taitoja, toki kuudesluokkalaiselle sopivalla tavalla. Yrityskyläpäivän aikana näitä taitoja sovelletaan käytännössä.

Yhteiskuntaopin aloittaminen jo 4. luokalla on erinomainen uudistus. Yhteiskuntaopin tunnilla puhutaan nimenomaan yhteiskunnan toimimisen kannalta tärkeistä asioista, kuten verotuksesta. Lisäksi yrittäjyyskasvatus kuuluu ns. "läpäisyaineena" uuteen opetussuunnitelmaan.

Eli Jockan tiedot ovat vanhentuneita – nykykoulu kyllä vastaa näihin haasteisiin.

Toki kuluu vielä muutamia vuosia, kun nämä tämän päivän alakoululaiset pääsevät taloustietojaan soveltamaan, enkä tiedä, onko tämäkään yhteiskunnallisten oppisisältöjen määrä riittävä. Yläkoulussa näitten yhteiskunnallisia asioita koskevan oppiaineksen määrä tietenkin syvenee ja lisääntyy.

Vasemmiston "maagisesta rahaseinästä" oppikirjoissa ei puhuta, ehkä sen vuoksi, että sen olemassaolo on kummallinen joidenkin tahojen ylläpitämä myytti. 

Sen sijaan toivoisin, että puhuttaisiin vielä vähän enemmän "verosuunnittelusta", veronkierrosta ja pääomien valumisesta ulkomaille. Siinä se varsinaisen ison rahan seinä seisoo.

Mervi Uusitalo

luokanopettaja

Turun kaupunginvaltuusto (vas)