Lukijalta: Yrityshankkeet luovat vaurautta ympäristöön
Äänekosken biotuotetehdas on esimerkki perinteisen metsäteollisuuden investointien merkityksestä aluetaloudelle.
Tämä toistaiseksi Suomen suurin puuta jalostava laitos on nähtävyys jo sellaisenaan, mutta vieläkin suurempi merkitys sillä on aluetaloudelle. Sen työllisyysvaikutus on runsas 1 200 työpaikkaa ja runsaan 1,2 miljardin investoinnin kautta alueelle syntyvän arvoketjun loppusaldo monikertainen.
Kansantaloutemme tarvitsee kosolti megaluokan aluehankkeita, joissa pääroolissa ovat metsä-, metalli- ja teknologiateollisuus. Siinä missä suurten asutuskeskusten tulevaisuus tukeutuu tutkimus-, kehitys-, koulutus- ja palvelualojen kehittämiseen, valmistavan ja jalostavan teollisuuden työpaikat pitävät muun Suomen elinkelpoisena.
Näiden kahden megatrendin välimaaston syntyvä ”aluskasvillisuus” ratkaisee, kuinka vauras ja hyvinvoiva Suomi on tulevaisuudessa.
Tämän päivän noususuhdanteesta hyötyvät eniten yritykset, jotka onnistuvat löytämään riittävästi työntekijöitä. Monella alalla osaajista on huutava pula.
Toinen hälyttävä trendi on korkeasti koulutettujen maastamuutto. Vuosina 2010–2015 muuttotappio oli 3500 huippuosaajaa. Seuraustako väärästä koulutuspolitiikasta, urakannustimien puutteesta vai menestyvien kasvuyritysten vähäisyydestä?
Lupaavat suomalaiset kasvuyritykset myydään jo aikaisessa vaiheessa ulkomaille, jolloin myös yrityksen kotipaikka siirtyy pois Suomesta.
Tulevaisuutemme suurin haaste on, kuinka kansalliset vahvuutemme riippumatta niiden maantieteellisestä sijainnista onnistutaan verkottamaan ja miten työvoiman liikkuvuuden esteet poistetaan.
Vaikka kunnissa olisikin näkemystä paikalliseen yrittäjyyteen, alueellisella elinkeino-organisaatiolla on hartioita suurempia kokonaisuuksia vaativiin hankkeisiin. Tällaisia voivat olla esimerkiksi kansainväliset investoinnit, joihin meidän on varauduttava nykyistä paremmin. Niitä tarvitaan täydentämään omaa osaamistamme. Monet tulevaisuuden tuotanto- ja palvelukonseptit syntyvät maamme rajojen ulkopuolella.
Suomalaiset pääomasijoittajat sijoittavat vuosittain noin 500 miljoonaa suomalaisiin yrityksiin. Vajaa kolmannes rahastojen pääomasta tulee ulkomailta. Yritysten kannattavuudella mitattuna ja yritystoimintaan liittyvät riskit huomioiden Suomi ei erityisemmin houkuttele monikansallisia yhtiöitä.
Vain parhaaseen kuntoon saatetut suomalaista osaamista edustavat yritykset ovat kelvanneet ulkomaisille ostajille. Uudet omistajat onnistuvat saamaan ne huippuvireeseen ja kuorivat hyvät katteet omiin taskuihinsa.
Jäähän toki työ meille, laiha lohtu sekin.
Paavo Kajander
metsänhoitaja
