Saaristomeren sinileväongelma on vuodesta toiseen otsikoissa, vesistöjen rehevöityminen kerää kaiken mediahuomion. Meren näkymättömät vaarat, kuten mikromuovit ja kemikaalit, on unohdettu.

Näiden mikroskooppisten haitta-aineiden käyttäytymisestä luonnon kiertokulussa tiedetään kuitenkin se, ettei unohtamiseen ole varaa. Mikromuovikuormitus on oleellinen osa myös Turun joukkoliikenneratkaisua.

Turun rakennus- ja lupalautakunta on Turun ympäristönsuojeluviranomainen. Meille pidettiin tämän vuoden maaliskuussa katselmus Kakolan jätevedenpuhdistamolla.

Mikromuovien ja kemikaalien päätyminen ekosysteemiin ja lopulta tietenkin ihmiseen on vakava ongelma.

Saaristomeren tutkimuslaitoksen työssä on saatu viitteitä siitä, että eliöiden solut erehtyvät luulemaan muovia ravinnokseen.

Jätevedenpuhdistamo ei kuitenkaan riittävästi tavoita näitä vaarallisia yhdisteitä. Se käsittelee Turun talousalueen, yli 300 000 ihmisen jätevedet ja puhdistustehoon on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Jätinkin 22.3. lautakunta-aloitteen, jossa selvitettäisiin miten puhdistuskapasiteetti saadaan kattamaan paitsi talvisateiden seurauksena yhä lisääntyvä ravinnekuormitus, myös mikromuovit ja kemikaalit.

Muovinvalmistuksessa käytetyt ihmisen hedelmällisyyttä heikentävät kemikaalit kuten ftalaatit ja bisfenoli A (BPA) päätyvät kulutustuotteiden kautta ihmisen verenkiertoon, ja vesistöissä ne vahingoittavat ekosysteemiä.

Itämeren kaupunkien jätevesien tutkimushanke NonHazCityn puitteissa otettiin viime vuonna näytteitä myös Turun jätevesistä. Kaikista näytteistä löytyi muun muassa ftalaatteja, bisfenoli A:ta ja perfluorattuja yhdisteitä. Kemikaalikuormitus on ratkaistava.

Nämä kemikaalit ovat vain jäävuoren huippu, ja mikromuoviongelma läpäisee koko yhteiskunnan.

Turku on pian tekemässä joukkoliikenneratkaisua, vastakkain ovat superbussit sekä raitiotie. Ilmastonmuutoksen kiihtyessä aidosti ekologiset joukkoliikennevaihtoehdot muodostuvat välttämättömiksi.

Tässä katsannossa raitiotie on ehdoton ykkönen, myös silloin kun otetaan huomioon se, miten liikenne ja autonrenkaat tuottavat Ruotsissa 13520 tonnia vesistöjen mikromuovikuormituksesta ollen noin 10000 tonnia edellä seuraavaksi suurinta kuormittajaa, tekonurmista irtoavia rakeita.

Suomen tilanne ei voi poiketa tästä kovin paljon.

Saaristomeren suojelussa on nähtävä kokonaisuus myös infrastruktuurin osalta, ja tartuttava pikaisesti kaikin, ja etenkin lainsäädännön keinoin sekä näkyvän että näkymättömän vesistökuormituksen vähentämiseen.

Eva-Liisa Raekallio

Turun rakennus- ja
lupalautakunnan jäsen (vas)

Suomen kemikaalilainsäädäntöä valmistelevan kemikaalineuvottelukunnan varajäsen

Suomen Luonnonsuojeluliiton Varsinais-Suomen piirihallituksen jäsen