Lukijalta: Ovatko politiikanteko ja puoluekannatus nousseet asioita tärkeämmiksi?
Pääministeri Sipilän hallitus on tehnyt viimeisen budjettiesityksensä vuodelle 2019. Kun on seurannut siihen liittyvää julkista keskustelua ja opposition kannanottoja, nousee jälleen kerran esille poliittisen keskustelukulttuurin muutos nopean mediajulkisuuden, gallupien ja somen paineissa.
Repivä vastakkainasettelu, kärjistäminen, syyttely ja populistiset ääntenkalastelut ovat nykyään politiikanteon jokapäiväistä sisältöä.
Ylen Aamu-tv:n keskustelu eduskuntaryhmien puheenjohtajien kesken budjetista ja valtion velkaantumisen taittumisesta oli tästä kuvaava esimerkki.
Johtavan oppositiopuolueen edustaja esitti vakavalla naamalla, miten hallitus on leikannut koulutuksesta, eläkkeistä ja heikompiosaisilta ja miten hallitus ei toteuta perhevapaauudistusta eikä toisen asteen koulutuksen uudistamista. Näillä keinoilla työllisyyskin paranisi ja nuoret eivät jäisi työttömiksi.
Loppuhuipennuksena hän totesi, miten hallitus on jakanut rahoja apteekkareille ja miljoonaperijöille ja miten köyhiltä ja eläkeläisiltä on leikattu. Budjettikin on nyt hänen mukaansa köyhille kireä ja rikkaille keveä.
Kaikki hänen esittämänsä euromääräiset luvut olivat harhaanjohtavia ja keskustelun aiheeseen kuulumattomia. Asiallinen keskustelu tärkeistä asioista jää usein toissijaiseksi ja keskitytään toisten syyttelyyn ja ääntenkalasteluun omalle puolueelle.
Monet kokeneet poliitikot ja kansanedustajat ovat ilmaisseet huolensa siitä, että politiikan arvostus ja ilmapiiri on huonontunut. Useat ovat näistä syistä lähteneet politiikasta tai jättämässä eduskunnan.
Harry Harkimo ja Mikael Jungner ovat perustaneet uuden liikkeen poliittisen kulttuurin uudistamiseksi.
Ministereinäkin toimineet Susanna Huovinen ja Lenita Toivakka sekä viimeksi Seppo Kääriäinen ja Tapani Tölli ovat kritisoineet voimakkaasti eduskuntatyön muuttunutta ja huonontunutta ilmapiiriä. He kaikki ovat myös ilmoittaneet, etteivät enää asetu ehdolle seuraavissa eduskuntavaaleissa.
Huolestuttava tosiasia on myös se, että ”nukkuvien puolue” on vaaleissa kannatukseltaan suurin ja siihen kuuluu paljon nuoria äänestäjiä.
Demokratian ja parlamentaarisen päätöksenteon ydin on eduskunnan hyvä yhteistyö koko yhteiskunnan ja sen kaikkien kansalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Eduskunnan valiokuntien työ on vaativaa ja vastuullista. Se velvoittaa kaikkia puolueita ja kansanedustajia siitä riippumatta, ovatko ne hallituksessa tai oppositiossa.
Molemmilla puolilla on tärkeä tehtävänsä. Rakentava kritiikki ja muutosesitykset muun muassa valtion vuosittaiseen budjettiin ovat välttämätön osa toimivaa demokratiaa. Välillä voidaan ottaa kiivaastikin yhteen poliittisissa väittelyissä ja eduskunnan kyselytunneilla. Se kuuluu asiaan, niin kauan kuin pysytään tehtävien päätösten ja uusien lakien sisällön käsittelyssä.
On tärkeää tuoda esille erilaiset näkökannat ja mielipiteet sekä kaikki faktatiedot päätösten perustaksi. Riitely, väärinymmärtäminen ja asiattomat syyttelyt eivät kuulu eduskuntaan.
Nopea tiedonvälitys, uusi mediamaailma, internet, some sekä valemedia ovat muuttaneet maailmaa ja politiikkaa. Populismi ja monet ääriliikkeet ovat eri puolilla maailmaa nousseet ja tuoneet yllätyksiä, uudenlaista poliittista kulttuuria ja myös arvaamattomuutta ja uusia uhkia niin valtioiden välille kuin sisälle.
Pitkittyneet sodat ja kriisit sekä kasvava pakolaisongelma ja maahanmuutto ruokkivat vastakkainasettelua, vihapuhetta, väkivaltaa ja terrorismia.
Myös Euroopan länsimaisen demokraattisen kulttuurin sivistysmaissa on monia vakavia ongelmia. Näin on käynyt niin Ranskassa, Englannissa, Espanjassa, Saksassa kuin naapurimaassamme Ruotsissakin.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on noussut koko kansan presidentiksi. Hän on hyvällä tavalla nostanut esille yhteenkuuluvuuden ja rakentavan yhteistyön suuren merkityksen.
Suomen hyvinvointi on kaikkien yhteinen asia ja sen tärkeitä arvoja ovat demokratia ja kaikkien kansalaisten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. Kaikkia on kohdeltava oikeudenmukaisesti.
Politiikka on yhteisten asioiden hoitamista. Kansalaiset antavat tähän valtakirjan eduskuntaan valituille kansanedustajille.
Vastakkainasettelulle, valemedialle, vihapuheelle ja väärälle populismille ei saa antaa sijaa poliittisessa keskustelussa eikä eduskunnan työilmapiirissä. Siitä ovat vastuussa kaikki valitut edustajamme puolueista ja poliittisista mielipiteistä riippumatta.
Risto Kapari
Turku
