Lukijalta: Realismi ja faktat Turun seudun joukkoliikenteessä
Jorma Jäntti (TS 20.5.) arvostelee raitiotieselvitystä suurpiirteiseksi ja superbussin hyötyjä liioittelevaksi. Vastineeksi hän esittää raitiotieinvestointia tukevia numeroita muiden Euroopan kaupunkien raitiotie- ja superbussihankkeista.
Jäntin esittämistä laskelmista voidaan tehdä varsin mielenkiintoisia johtopäätöksiä. Vertailukohtina voivat olla vaikkapa Turun keskustan ja Varissuon sekä toisaalta Turun ja Kaarinan välille ehdotetut raitiotielinjat.
Jäntti toteaa mm.: "Besanconin uusi raitiotie maksoi 17 miljoonaa euroa/km, joten raitiotiekin on toteutettavissa kohtuulliseen hankintahintaan."
Besancon on todellakin malliesimerkki poikkeuksellisen edullisesti toteutetusta raitiotiehankkeesta. Turun ja Kaarinan välimatka on noin 10 kilometriä, joten vastaavalla kustannusrakenteella toteutettuna raitiotie tulisi siis maksamaan noin 170 miljoonaa euroa. Varissuolle pääsisi reilulla 110 miljoonalla.
Vertailun vuoksi Jäntin myös mainitseman Bergenin raitiotien perustamiskustannukset olivat noin 32,5 miljoonaa euroa/km, jolloin Turku–Kaarina -välille kertyisi hintaa 325 miljoonaa euroa ja Varissuon radalle n. 210 miljoonaa.
Toteutuessaan Turku–Kaarina -raitiovaunulinja korvaisi käytännössä nykyisen kaupunkien välillä kulkevan Föli-linjan 7. Kaarinan tämänhetkinen vuotuinen nettokustannus koko Föli -järjestelmästä on noin 1,5 miljoonaa euroa.
Mikäli Kaarina ja Turku jakaisivat raitiotien perustamiskustannukset puoliksi, olisi tämän yhden linjan investoinnin kuoletusaika Kaarinalle Besanconin mallilla reilut viisikymmentä vuotta ja Bergenin mallilla osapuilleen sata vuotta.
Besanconin raitiotie on suunniteltu 50 000:lle päivittäiselle matkustajalle. Kaarinan väkiluku on noin 33 000 ja Varissuon noin 9 000.
Jäntin mukaan "Bergenin kaupunkikehitysvaikutukset ovat olleet valtavat: jokainen raitiotiehen sijoitettu kruunu on tuottanut 20-kertaiset investoinnit raitiotien varteen."
Bergenin raitiotien perustamiskustannukset olivat kokonaisuudessaan noin 650 miljoonaa euroa. Kirjoittajan mukaan raitiotien varteen on siis ilmeisesti syntynyt raitiotien johdosta investointeja 13 miljardin euron edestä.
Raitiotien kokonaispituus on noin 20 kilometriä, joten investointien määrä olisi tähtitieteelliset 650 000 euroa jokaista radanvarren metriä kohti. Saman verran rahaa on muuten metrin nipussa sadan euron seteleitä.
EK:n tilastojen mukaan yrityssektorin kiinteät investoinnit koko Suomessa vuonna 2017 olivat 27 miljardia euroa. Bergenin radanvarren ylimääräiset investoinnit olisivat siis arvoltaan lähestulkoon 50 prosenttia koko Suomen kaikista investoinneista. Kuulostaa kerta kaikkiaan uskomattomalta! Jäntti ei avaa tarkemmin, mihin hänen arvionsa perustuu.
Vanhan sanonnan mukaan jos joku kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, se yleensä sitä onkin.
Joukkoliikenneratkaisu on varsin ajankohtainen aihe. Keskustelua – ja erityisesti faktoja – todellakin tarvitaan. Mielipiteet ja arvot ovat jokaisen omia, ja hyvä niin. Joukkoliikenneratkaisun pitää kuitenkin perustua faktoihin.
Jokainen tehköön omat johtopäätöksensä siitä, miten uskottavina mitäkin arviota hankkeiden vaikutuksista pitää ja miten realistisia po. raitiotiehankkeet Turun seudulla aivan oikeasti ovat.
Mikko Aaltonen
Kaupunginhallituksen jäsen, kaupunginvaltuutettu (kok)
Kaarina
