Perusopetuksen suunta on käännettävä
Sivistystoimialajohtajat 28 suurimmasta kaupungista kertoivat yhteistyössä Kuntaliiton kanssa tekemässään kannanotossa (TS 8.12.), etteivät tunnista kriisiä koulutuksessa. Työssään ja kirjoituksessaan he tulevat tarkastelleeksi suomalaista koulutusjärjestelmää vain taloushallintoon liittyvän tehtävänsä näkökulmasta.
Huomion kiinnitti erityisesti kirjoituksen väite, että merkittävänä koulun kehittämisen esteenä olisi opettajan pedagoginen vapaus. Tutkimukset kun osoittavat korkeasti koulutettujen opettajiemme pedagogisen vapauden nimenomaan vahvuudeksemme.
Esimerkiksi OECD:n opettajuutta tutkivassa TALIS-tutkimuksessa on kartoitettu opettajien ammatillisen osaamisen elementtejä. Osaaminen rakentuu tutkimuksessa tiedollisesta osaamisesta, yhteisöllisyydestä ja vertaisoppimisesta sekä ammatillisesta autonomiasta.
Suomalaisten opettajien vahvuus on tutkimuksessa ollut juuri autonomia. Todettakoon, että laaja autonomia löytyy myös muista Pohjoismaista ja vielä laajemmin Virosta, joka ainoana Euroopan maana on ohittanut Suomen Pisa-tuloksissa.
Opettajien autonomian sijaan moni peruskoulu kärsii huonosta koulujen ylätason johtamisesta ja puutteellisista resursseista.
Sivistysjohtajien kannanotto osoitti, että edes dokumentoituja ongelmia esimerkiksi koulutuksellisen tasa-arvon heikkenemisestä ei haluta tunnustaa.
Niin rehtorit kuin opettajatkin kokevat saavansa työstään poikkeuksellisen vähän mitään palautetta.
Kannanotossaan sivistysjohtajat ja Kuntaliitto antavat itselleen synninpäästön: meillähän menee ihan hyvin!
Pelkällä opettajien velvollisuudentuntoon vetoamisella ja "huonoja opettajia" syyttelemällä ei suomalaisen koulun kehittäminen etene. Tämä on luottamuksen nakertamista ja huonoa johtamista.
Vaikka otsikossaan sivistysjohtajat väittivät, että he eivät tunnista koulutuksen kriisiä, he päätyivät kuitenkin vaatimaan valtiolta riittävää rahoitusta sen järjestämiseen. Sille onkin tarvetta.
Suomen pitäisi lisätä perusopetuksen rahoitusta noin miljardilla, jotta saavuttaisimme edes Pohjoismaiden keskiarvon. Lisäresursointia tarvitaan muun muassa täydennyskoulutukseen. Lisäksi kouluille tarvitaan sitovia laatukriteereitä, jotka ohjaavat kuntien päätöksentekoa – ja sivistysjohtajien työtä.
Petri Kääriäinen
OAJ:n 1. varapuheenjohtaja
Pääluottamusmies JUKO/OAJ, Jyväskylä
