Lukijoilta

Varsinais-Suomen metsistä

ei synny hiilijalanjälkeä

Hiilijalanjälki kertoo, montako kiloa ilmakehään päätyy harmillista liikahiiltä, kun ajaa esimerkiksi autolla tai lämmittää taloaan maakaasulla. Hiilijalanjälki mittaa paljonko ilmastoa lämmittäviä päästöjä lähti taivaalle itseäsi kohti, yritystäsi kohti, kuntaasi, maakuntaasi tai koko maata kohti.

Euroopan unioni on ollut kuluneen vuoden ajan huolestunut Suomen metsien hiilijalanjäljestä. Hakkuut lisääntyvät ja biotalous paisuu. Tuleeko metsistämme samalla ilmaston hiilijalanjälkiä, entistä useammin ja entistä painavampia?

Esimerkkinä voi käyttää koko Varsinais-Suomea. Metsiä hakataan vuosittain, hakkuuaukkoja muokataan, taimia istutetaan, taimikkoja hoidetaan ja nuoria metsiä harvennetaan. Jääkö Varsinais-Suomen metsiltä hiilijalanjälki?

Luonnonvarakeskus on mitannut metsiämme jo vuodesta 1921. Varsinais-Suomen puuvarasto on viimeksi mitattu vuosina 2011 ja 2015. Lähtövuonna runkopuuta oli 88 miljoonaa kuutiota ja loppuvuonna 91 miljoonaa kuutiota. Varsinais-Suomen koko maapinta-alaa kohti lasketut puun määrät olivat vastaavasti 82,5 ja 85,3 kuutiota hehtaarilla.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Runkopuusta johdettu alkuainehiilen tiheys (rungot, oksat ja juuret) oli 29,1 tonnia hehtaarilla vuonna 2011 ja 30,1 tonnia hehtaarilla 2015. Vuotuisista hakkuista huolimatta Varsinais-Suomen hiilivarasto kasvaa.

Koko maakunnan tasolla Varsinais-Suomen metsistä ei hiilijalanjälkeä synny. Tilanne on päinvastainen. Harmillista liikahiiltä ei lähde taivaalle. Sen sijaan Varsinais-Suomen puut nielevät ilmakehästä hiiltä vuodesta toiseen. Määrältään nieluvirta on keskimäärin 0,25 tonnia vuotta ja maahehtaaria kohti.

Hiilen virroilla on rahallinen arvonsa. Vuodesta 2004 lähtien Euroopan unionin pörssit ovat hinnoitelleet fossiilisista polttoaineista ilmakehään nousevan hiilen päästövirran. Joulukuussa 2017 päästövirran hinta oli 26,4 Euroa alkuainehiilen tonnia kohti.

Jos Varsinais-Suomi voisi laskuttaa Euroopan unionin ilmastorahastoa vuotuisesta hiilen nieluvirrastaan, tulos olisi melkoinen. Yhtä maahehtaaria kohti laskutus olisi 6,56 euroa vuodessa ja koko Varsinais-Suomen maa-alalta (1,07 miljoonaa hehtaaria) noin seitsemän miljoonaa euroa vuodessa.

Mitä pidemmälle ilmastonmuutos etenee, sitä arvokkaammiksi tulevat metsien hiilen nieluvarastot. Metsiin imeytyville vuotuisille hiilen nieluvirroille syntyy lopulta rahoituksensa niin Suomessa, muualla Euroopassa kuin kaikkialla maapallolla.

Ilmastonmuutoksen merkitys ja pitkäkestoisuus ovat sitä luokkaa, että metsien hiilivarastoja ja hiilen nieluvirtoja ei tulisi kytkeä hetkellisiin tukiaisjärjestelmiin. Hiili olisi luontevampaa kytkeä metsäverotukseen.

Eri kokoluokan metsätilat, yhteismetsät ja yhtiömetsät ilmoittaisivat vuosittaisessa veroilmoituksessaan hiilivarastonsa sen hetkisen suuruuden. Hiilivaraston laskenta on tänä päivänä edistynyt. Sen voi tehdä metsaan.fi -palvelun pohjalta ja kännykkäsovelluksella. Siinä voi käyttää apuna härvelihelikopteria tai pienlentokoneen laserkeilausta.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Verotoimisto laskisi vuosi-ilmoitusten pohjalta metsätilan, yhteismetsän tai yhtiömetsän vuotuisen hiilivirran suunnan ja suuruuden, määrittäisi sen rahallisen arvon ja liittäisi sen verojen koko pakettiin. Hiilitonnin vuosihinnan määrittäisi verotuksen ylempi taso, päivärahan tai kilometrikorvauksen tapaan. 

Hyvin metsäänsä hoitava kokisi hiilimaksun veronpalautuksena. Huonosti metsäänsä hoitava kokisi hiilimaksun jälkiverona. Hän, hänen yhteisönsä tai yhtiönsä oli hakannut metsää sen kasvua enemmän ja aiheuttanut hiilijalanjäljen. Siitä on oikein ja kohtuullista maksaa ilmastoveroa. 

Veli Pohjonen

Agronomi, Maatalous- ja metsätieteiden tohtori

Metsänhoitotieteen dosentti Helsingin yliopistossa

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vanhimmat ensin
Vastaa
vanhapoika
7500 000 000 energian kuluttajaa
Hiilinielujen laskeminen on sinänsä kunniallista puuhaa mutta todellinen ongelma on vieläkin ratkaisematta: Maapallolla on tällä hetkellä noin 7500 000 000 energian kuluttajaa. Tällainen määrä ihmisiä on jo kestämätön luonnon tasapainon kannalta. Samalla on meneillään muiden lajien joukkotuho, sillä niille ei enää riitä ruokaa eikä elintilaa. Maatalous toimii fosiilisten tuotteiden varassa, siis lannoitus. Kuvitelkaapa minkälaiset peltopinta-alat tarvittaisiin luomuviljelylle tämän ihmismäärän elättämiseksi. Todellinen ekoteko tänä päivänä on lapsettomuus, sillä liikaväestö on kaikkien katastrofien äiti.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.