Lukijoilta

Valinnanvapaus kuuluu maakunta-

itsehallinnolle sote-palveluissa

Suomen perustuslakiin säädettiin kauaskantoisesti kunnallinen itsehallinto-oikeus ja maakuntaitsehallintomahdollisuus noin 100 vuotta sitten. Kehityksen myötä kuntien vastuut ja velvoitteet kasvoivat.

Euroopassa lähes poikkeuksetta meidän kuntien tärkeimmät tehtävät kuten terveydenhoito kuuluvat kuntien ja valtion välissä olevalle aluetasolle. Nuoressa Suomessa tähän ei ole vielä päästy. Yhtenä syynä muutoksen hitauteen voitaneen pitää Venäjän vallan ajoilta periytyvää hallintojärjestelmää, jossa valtio on ollut perinteisesti vahva toimija alueilla.

Kehitystä on kuitenkin tapahtunut meillä asteittain oikeaan maakuntaitsehallintoa korostavaan suuntaan: Lääninhallitukset on lakkautettu, valtion piirihallintoviranomaisia on koottu ensin TE-keskuksiksi, sitten ely-keskuksiksi. Kunnat ovat luoneet maakuntatason kuntayhtymiä palvelujen tuottamiseksi.

Ohjaajana on ollut palvelujen tarve, tehokkuusvaatimus, kustannussäästöt ja demokratian vahvistaminen.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Tämän kehityskulun tietoinen loppuunsaattaminen edellyttää visiona maakuntaitsehallinnon toteuttamista, mihin riittää yksinkertainen ääntenenemmistö eduskunnassa.

Maakuntaitsehallinnossa kaikki em. tehtävät organisoidaan suuren kunnan tapaan. Lähihistorian esimerkkinä meillä on Kainuun malli, joka käynnistettiin pääministeri Paavo Lipposen aikana. Toinen pitkälle toimiva esimerkki on Ahvenanmaan maakuntaitsehallinto.

Maakuntaitsehallinto nähdään meillä yksittäisten puolueiden valtapoliittisena ratkaisuna. Muualla Euroopassa se on enimmäkseen käytössä puolueista riippumatta jossakin muodossa poikkeuksena jotkut muut itäisen Euroopan maat kuten Ukraina.

Suomi syntyi vahvan kunnista ja maakunnista nousevan kansan tuella itsenäisyysjulistusta myöten. Suomen syntyessä jotkut puolueet halusivat maakuntaitsehallinnon sijaan korostaa kuningasvaltaa siinä onnistumatta. Tämä olisi jatkanut tsaarinvallan perinnettä.

Vasemmistolle valtion roolin korostaminen on ollut luontaista.

Jokaisen mielipiteen antajan intressi asiaan on pyrittävä tunnistamaan myös nykykeskustelussa ja nähtävä kokonaisuuden etu.

Esimerkiksi vahvan keskushallinnon asiantuntijat näkevät asemansa uhatuksi ja pyrkivät ohjaamaan kehitystä siihen suuntaan, että heidän asemansa säilyy eikä todellista maakuntaitsehallintoa verotusoikeuksineen synny. Yksityiset yritykset ottavat mielellään isännän paikan rengin sijaan.

Keskustelu on edennyt valtion piirihallintoviranomaisten kokoamisesta ja kuntarakenneuudistuksesta valinnanvapauteen sen sijaan, että olisi päästy suoraan maaliin eli maakuntaitsehallinnon järjestämiseen suorine vaaleineen ja verotusoikeuksineen. Näin on aiheutettu paljon pysyvää harmia.

Esimerkiksi Suomessa on Euroopan suurimmat kunnat. Keskimääräinen kuntakoko ylittää jo 16 000 asukasta, kun se keskimäärin on EU:ssa noin 5 000 asukasta. Palvelujen saatavuuden kannalta harvaan asutussa maassa tämä on jo ongelma.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kuntarakenneuudistuksen aikana vuodesta 2005 kymmeneen vuoteen keskustelua ei käyty lainkaan siitä, että kilpailua pitäisi lisätä. Keskustelun siirtyessä maakuntaitsehallintouudistukseen kilpailun lisääminen on tullut joillekin maakuntaitsehallintouudistusta tärkeämmäksi.

Sekä nykytilanteessa että maakuntaitsehallintotilanteessa on mahdollisuus ja oikeus kilpailuttaa toimintoja ja lisätä näin harkitusti ja hallitusti yksityisen sektorin osuutta palvelujen tuotannossa.

Nykyinen kehitys uhkaa romuttaa Suomen hyvinvointivaltion keskeisen idean ja koko uudistuksen keskeiset tavoitteet, säästöt ja toimivat palvelut, julkisesti hallitun ja kustannetun ilmaisen terveydenhoidon kansalaisille.

On todennäköistä, että nykyinen sote- ja maakuntaitsehallintouudistus ei kokonaisuutena etene.

Nykyinen valinnanvapauden ensisijaisuuden korostaminen, kuten kuntarakenteen silmäkoon uudistamisen kautta eteneminen aiemmin, jättäisi jälkeensä myöhemmin vaikeasti korjattavia virheitä.

Aikalisä jälleen kerran on parempi kuin huonon ratkaisun tekeminen.

Mökin mummolta on liikaa vaadittu, että hänen pitäisi sairastaessaan valita terveyskeskus tai sairaala. Sitä varten hänen tulee valita maakuntavaltuutettu ja maakuntajohtaja neljän vuoden välein. Heidän tehtävänsä virkakoneistonsa avulla on valmistella kilpailutukset ja ulkoistukset määräajoiksi.

Ratkaisu tilanteeseen on maakuntaitsehallinnon maaliin vieminen verotusoikeuksineen siten, että tietty valtiontasausjärjestelmä on mukana. Maakuntien on omilla toimillaan voitava lisätä maakuntansa elinvoimaisuutta ja siten tuloja.

Tämä tehtävä ei voi olla vain suurten kaupunkien, jos maakunnat vastaavat maakuntansa palveluista myös taloudellisesti.

Maakuntien tehtävä on uuden virkamiehistönsä avulla järjestää palveluita, kuten kunnat ovat järjestäneet. Tässä kontekstissa yksityisten palveluntuottajien kilpailuttaminen on luontevaa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Malli ei estä yksityisen kilpailukykyisen toimijan palveluita ainoana jossakin pienessä kunnassa. Toimiihan R-Kioskikin ainoana kioskina usealla paikkakunnalla siksi, että jos se nostaa hintoja liikaa tai palvelee huonosti, on vaara, että tulee S-Kioski.

Kilpailuasetelma siis pitää olla, mutta hyvinvointivaltion mallin mukaisesti.

Yrjö Myllylä

Yhteiskuntatieteiden tohtori, alueellisen ennakoinnin asiantuntija

Salo

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vastaa
petetty äänestäjä
Sote-sekoomus
Koko Sote on Keskustan ja Kokoomuksen sekoomus.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.