Turun Kansallisseura on tehnyt aloitteen, että Yliopistonkadun varteen nimetään ”Hirvikannan aukio” yhdistyksen ensimmäisen puheenjohtajan mukaan. Valde Hirvikannan muista ansioista ja urasta löytyy tietoa netistä. Hän omisti talon osoitteessa Venäjän Kirkkokatu 29 (nykyinen Yliopistonkatu). Nimeäminen halutaan ajoittaa vuoteen 2018, jolloin Kansallinen Kokoomus täyttää 100 vuotta.

Turussa seitsemäntenä marraskuuta tasan satakaksikymmentä vuotta sitten pidettiin Kristillisen Raittiusseuran huoneistossa kokous, jossa perustettiin Turun Kansallisseura. Yhdistys keräsi jäseniä kaikista kansankerroksista ja nimitys ”kansallisseura” juontaa alkunsa tuosta ajatuksesta.

Noina aikoina tsaarin Venäjän hallintokoneisto oli alkanut kaventaa Suomessa virinneen suomalaisuusaatteen mahdollisuuksia. Suomea venäläistettiin. Kansallisseura oli fennomaaninen yhdistys, joka toimi suomen kielen ja suomalaisen kulttuurin säilyttämiseksi. Autonomian kaudella Turun kaupungin hallintokielinä olivat venäjä ja ruotsi. Kaupungissa oli suuri venäläinen varuskunta. Suurin osa kouluista, jotka antoivat jatkomahdollisuuksia, opettivat ruotsin kielellä.

Sanomalehti Uuden Auran toimitus vaikutti Kansallisseuraa perustettaessa. Yhdistyksen ensimmäinen puheenjohtaja hovioikeuden presidentti, vapaaherra Walde von Hellens suomensi innokkaana fennomaanina nimensä Valde Hirvikannaksi. Vuonna 1911 Hirvikanta kuoli väkivallan uhrina todennäköisesti kieliriidan seurauksena.

Turun Kansallisseurasta tuli 1906 perustetun Suomalaisen puolueen paikallisyhdistys. Ja kun Kansallinen Kokoomus perustettiin 1918, Kansallisseura muuttui sen jäsenyhdistykseksi.

Kokoomuksen juhliessa 100-vuotista taivaltaan ja pitäessään Turussa ensi kesänä puoluekokousta voidaan pitää tapahtuman paikkakunnan valintaa oikeana. Puolueen aatteiden syntyhistoria on saanut Turussa alkunsa. Turun Kansallisseuraa voidaan pitää Kokoomuksen vanhimpana toimivana paikallisyhdistyksenä.

Pekka Saarela

Turun Kansallisseuran puheenjohtaja