Lukijoilta

Monenlaista johtamista tarvitaan

Turun Sanomissa 25.10.2017 oli hyvä kirjoitus osallistavasta johtamisesta. Olen valmentanut yli 30 vuotta johtamista yksityisellä sektorilla, kunnallisella puolella ja valtionhallinnossa; kokemuksia on myös armeijasta ja seurakunnista. Olen siksi eri mieltä muutamista kodista.

Esimerkiksi kirjoituksesta saa käsityksen, että armeija ja kirkko ovat pysyneet hierarkkisen johtamisen tyyssijana.

Armeijassa on pitkään tehty koulutuksessa töitä kohti ihmiskeskeisempää johtamista. Pitää myös muistaa armeijan perustehtävä. Tositilanteissa tarvitaan käskyjohtamista, koska osallistamiseen ei ole aikaa.

Sama koskee kirurgia leikkaussalissa, kun kysymys on elämästä ja kuolemasta. Bussikuskikin toimii autoritäärisesti, kun joku matkustaja vaarantaa muiden turvallisuutta.

Kirjoittajan mukaan suuryrityksetkin voivat kuulua samaan ryhmään. Kyllä ja ei. Osallistavaan johtamiseen on niissäkin panostettu, mutta tulospaineet pakottavat autoritäärisyyteen.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Hierarkkista johtamista löytyy kokemusteni mukaan eniten kirkon, sairaaloiden ja yliopistojen piiristä, joissa esimiehiä kunnioitetaan välillä liikaa. Useimmiten esimiehiksi nimitetään alansa huippuja, joiden osaamiseen ei välttämättä kuulu osallistamisen taito.

Taustalla on myös vanha uskomus, että taitava ammattilainen on myös parempi ihminen kuin muut. Pomo saattaa jopa itse ylläpitää tätä uskomusta ja nauttii sen tuomasta arvovallasta. Tai vaikka hän ei nostaisi itseään muiden yläpuolelle, elää uskomus vanhentuneen organisaatiokulttuurin takia ihmisten alitajunnassa. He toimivat kuten ennen eivätkä uskalla olla eri mieltä pomonsa kanssa.

Kirjoittaja nimittää autoritääristä miehiseksi ja osallistavaa johtamista feminiiniseksi malliksi eli johtajuus on sukupuolittunut. Kirkon piirissä ehkä, mutta muualla entistä vähemmän. Persoona, asenteet ja arvot ratkaisevat.

Esimerkiksi palvelualoilla ja kunnallisissa organisaatioissa on nykyään samoissa esimiestehtävissä sekä naisia että miehiä. Miesten ja naisten erilainen ajattelu- ja johtamistapa ei esiinny enää yrityskulttuureissa kuten ennen, vaan näkyy nykyään enemmän yksilöiden asenteissa, joilla oma ego on tärkeämpi kuin oma tehtävä.

On totta, että vuosisatoja sitten johtajiksi nimitettiin miehiä ja toimintamalli oli autoritäärinen. Ihmisyyden merkitystä ei silloin edes ymmärretty – kuten ei lasten kasvatuksessakaan. Vanhemmat olivat auktoriteettejä ja lapset tottelivat. Jos äiti ei saanut lasta kuriin, kutsuttiin isä paikalle. Koulussa opettaja löi karttakepillä sormille. Mutta maailma on muuttunut.

Valitettavasti edelleen kuitenkin löytyy egonsa vankina olevia johtajia. Läpinäkyvyys, esimiesvalmennukset ja suorat palautteet tekevät työtään. Asenteet ovat vähin erin muuttumassa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Sama egon vaikutus näkyy naispappeuden vastustajissakin, jotka voivat muita helpommin ylläpitää sitä, kun he perustelevat kantansa vetoamalla parituhatta vuotta sitten kirjoitettuihin teksteihin ja puhuvat omastatunnosta. Mikä omatunto on sellainen, joka ylentää itsensä ja alentaa muita?

Kaikkien johtajien ja esimiesten tulisi hallita neljä pääroolia, joita käytetään tilanteen mukaan.

1. Osallistava johtaja kannustaa ja vie viestinsä perille keskustelemalla, kuuntelemalla, sietämällä kritiikkiä ja oppimalla.

2. Visionääri on ryhmän edessä ja näyttää esimerkillään, miten suhtaudutaan muutoksiin, uusiin haasteisiin ja opitaan uutta.

3. Asiajohtaja tarkistaa keskustelemalla, että tavoitteet ja tehtävät ovat kirkkaana ihmisten mielessä, jonka jälkeen hän antaa heille työrauhan ja tilaa toimia itseohjautuvasti. Kirjoittajakin toteaa: "Tiimi voi itse päättää ja valita millaista johtamistukea se kulloinkin tarvitsee".

4. Käskijä organisoi, päättää, jakaa tehtäviä ja valvoo toimintaa.

Kokemusteni mukaan monilla johtajilla ja esimiehillä on halua osallistavaan johtamiseen, mutta organisaatiorakenteet, johtamisjärjestelmät ja tiukat aikataulut toimivat esteenä.

Autoritääristä johtamistakin tarvitaan esimerkiksi kun muut roolit eivät tuota tulosta, kun aikataulut vaativat päätöksiä tai kun tilanne edellyttää nopeaa toimintaa.

Karl-Magnus Spiik

Yrittäjäekonomi, liikkeenjohdon konsultti (LJK)

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (3)

Vastaa
Pasi Lehmuspelto
aika aikaa kutakin, johtamisessakin
Armeija esitetään usein autoritäärisen komentojohtamisen viimeisenä linnakkeena, mutta johtamistapojen historia viittaa paremminkin siihen, että armeijat ovat aina olleet oman aikansa edistyksellisimpiä organisaatioita, sama pätee nykyhetkeen ja ilmeisesti tulevaisuuteenkin. Suurimman osan historiaansa ihmiskunta on ollut järjestäytyneenä heimoyhdyskunniksi, jotka ovat olleet ja ovat edelleen alkeellisia ja mahdollisimman epädemokraattisia diktatuureja. Armeija on tälläkin hetkellä osallistavin organisaatio.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Antropologin harrastaja
Vast: aika aikaa kutakin, johtamisessakin
Suurimman osan historiaansa ihminen on kylläkin järjestynyt pienehköiksi ryhmiksi (5-20 henkeä), jotka useimmiten ovat olleet varsin tasa-arvoisia ja demokraattisia ja usein johtajattomiakin. Jos johtaja on ollut, hän on ollut ns. primus inter pares eli paras vertaistensa joukossa; kaikkien hyväksynnällä ja omien ansioidensa perusteella johtajaksi valittu. Ryhmä on ollut pääyksikkö, ja heimot, suvut ja klaanit olivat tavallisesti väljiä yhteenliittymiä.

Toki ihminen on loputtoman monipuolinen ja -mutkainen olento, ja muitakin järjestelyitä on ollut, mutta pyynti-keräilijöillä asiat olivat useimmiten näin. Epädemokraattisia yhdyskuntia ilmaantui lähinnä maatalouden yleistyessä, ja varsinaisia diktatuureja vasta aika monimutkaisissa yhdyskunnissa.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Pasi Lehmuspelto
Vast: aika aikaa kutakin, johtamisessakin
Antropologi on aivan oikeassa siinä, että valistuneen itsevaltiaan johtamat metsästäjä-keräilijöiden pienryhmät ovat kadonneet ihmiskunnan alkuhämärässä ja nykyinen tilanne, jossa useimmat ihmiset elävät eriasteisissa diktatuureissa, vaikuttaa vakiintuneelta. Pohjoismaissa kannattaa pyrkiä säilyttämään vähintään nykyinen tasa-arvoisuuden aste, maailmalla hyvin suuria alueita ja ihmisjoukkoja on menossa toiseen suuntaan, katsotaanpa vaikka rajanaapureita Kiina, Pohjois-Korea, Venäjä.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.