Lukijoilta

Ilmastonmuutos kaipaa

massiivista metsitystä

Loppukeväästä 2017 Yhdysvaltain presidentti Donald Trump veti maansa pois Pariisin ilmastosopimuksesta. Kivihiili palaa perusvoimaksi, huolimatta sen aiheuttamista hiilidioksidi-päästöistä. Päätös ravisteli koko maapallon ilmastoajattelua.

USA:lta tämä oli jo toinen kolaus alkuainehiilen päästötaloudelle. Vuonna 2001 George W. Bush tyrmäsi vastaavalla tavalla Kioton 1997 ilmastosopimuksen.

Päästötalouden tulokset ovat sangen kehnot. Ilmakehään pääsevää liiallista hiilidioksidia on yritetty rajoittaa vuodesta 1990 alkaen. Hiilidioksidin pitoisuus oli silloin 353 miljoonasosaa. Nyt lukema on 407, viisitoista prosenttia korkeampi.

Kun fossiilisen hiilidioksidin päästöt näyttävät jatkuvan ilmastokokouksesta toiseen, ilmastoajattelua on muutettava. Päästötalous tarvitsee rinnalleen hiilen kiertotaloutta. Puut ovat tämän talouden kehittäneet. Kasvaessaan ne nielevät hiiltä runkoihinsa ja juuriinsa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Helsingin yliopiston Värriön tutkimusaseman kymmenmetrisessä männikössä ilmakehän ja puiden välisen hiilen kierron tutkimus alkoi vuonna 1990. Tietokoneen mallinnukset osoittivat pian, että kasvuisat metsämme pystyvät tasapainottamaan kansallisia hiilidioksidin päästöjä.

Kasvihuoneilmiö on kuitenkin edennyt pitkälle. Metsäinen Suomi, metsäinen Eurooppa tai edes koko metsäinen pohjoinen pallonpuoliskomme eivät enää riitä nielemään kaikkea sekä ilmakehään jo päätynyttä että sinne vuosittain kertyvää liikahiiltä.

Tarvitsemme ilmastometsitykseen koko maapallon mittakaavassa näkyviä asumattomia, puista tyhjiä ja kookkaita metsitysalueita. Sellainen löytyy: Sahara, tuo suuri hiekkaerämaa.

Saharan suurin haaste on viljelypuiden kastelu. Mutta jos öljyä voi pumpata autiomaasta rannikolle, vettä voi samoin pumpata merestä autiomaahan.

Ennen kastelua merivedestä on poistettava suola.

Se hallitaan jo, käänteisosmoosilla. Veden pumppaamisen ja suolan poistoon tarvittavan energian voi luoda aurinkopaneeleilla. Aurinkoahan Saharassa riittää.

Sahara oli metsittymässä 8000 vuotta sitten, mutta silloinen ilmaston muutos käänsi tuulet kuiviksi. Sahara autioitui.

Saharan aukon uudelleen metsitykseen, ilmastometsitykseen, tehtiin vuonna 2014 Suomesta aloite Yhdistyneille kansakunnille. Aloitteen ajatushautojina olivat emeritusprofessorit Eero Paloheimo ja U.B. Lindström.

Ilmakehämme puhdistaminen tarvitsee puita paljon ja niiden istuttamista pian. Saharassa ei ole metsittämisen alkuvaiheessa riittävästi väkeä. Siksi hanke tulisi käynnistää YK:n ilmastojoukoilla, YK:n rauhanturvajoukkojen tapaan. Mukaan liittyisivät asteittain Saharan maiden omat joukot.

Hallinnollisesti Saharan aukko metsitettäisiin YK:n yhteismetsänä. Metsityttyään alue jaettaisiin ja luovutettaisiin kansallisiksi yhteismetsiksi ja lopulta metsäalueille muuttaneiden pienviljelijöiden yhteismetsiksi.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

YK:n yhteismetsän, kuten myös myöhemmin jaettavien yhteismetsien perustamiseen ja hallinnointiin Suomella on annettavaa. Pinta-alaltaan, kestoltaan ja puun kasvultaan mittavin kokemus löytyy Kuusamon yhteismetsästä.

Ilmastoajattelu on vietävä uusiin puihin. Saharan aukon metsittämisellä voi kääntää koko maapallon ilmakehän hiilidioksidin pitoisuuden laskuun.

Kun ilmaston lämpeneminen kesti sukupolven verran, vähintään saman jakson ilmaston jäähdyttäminen veisi. Ja sen jälkeen kiertotalous voi pelata metsillä niin kauan kuin USA ja me muut rikkaat maat yhä käytämme päästöpolttoaineita.

Veli Pohjonen

Agronomi, Maatalous- ja metsätieteiden tohtori

Metsänhoitotieteen dosentti Helsingin yliopistossa

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (7)

Vanhimmat ensin
Vastaa
vanhapoika
Ihmisiä vähemmäksi
Ihmiskunnan niin sanotussa hyötykäytössä Maapallon maapinta-alasta on yli 50%. Tällaisella väestömäärällä ja sen aiheuttamalla luonnonvarojen kulutuksella ja päästöillä ilmastonmuutoksen estäminen ei tule onnistumaan, samoin kuin eivät muidenkaan ympäristökatastrofien estämiset. Väestönmäärä täytyy saada vähenemään. Myös jokainen meistä voi osallistua yhdellä tavalla, pidättäytymällä lastenteosta. Se on todellinen investointi tulevaisuudelle ja tuleville sukupolville.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
ssssssss
Tässä hyvä alku!
Metsät takaisin Etelä-Eurooppaan!
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
It's communism
Huhheijjaa
Kuulostaa ihan Neuvostoliiton tai Kiinan projekteilta. Parempi kun jätetään luonto rauhaan.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Kane
Vast: Huhheijjaa
Jos vain oltaisiinkin jätetty luonto rauhaan, nyt ei tarvitsisi pyristellä.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
PM
Aurinkoenergiaa!
Saharan ikimetsiä odotellessa voitaisi ruveta hillitsemään aavikoitumista Saharan eteläpuolisilla alueilla. Aavikoitumista vauhdittaa metsien käyttäminen polttopuuna. Kärjistetysti: Jos Afrikassa istutetaan puu, sille pitää löytää aseellinen vartija. Mikä on turhaa, koska vartija kuitenkin myy sen puun.

Olen erinäisissä kommenteissa ehdottanut puun polton sijaan aurinkoenergiaa. Teknologia osataan, mutta silti kylät ovat ilman sähköä. Sama suuressa osassa Itä-Aasiaa. Siis kyläkohtaisia aurinkopaneeleita akkuvarauksella. Sen verran tehokkaita, että niillä voitaisi varmistaa kyläkunnan ruuanvalmistus, vedenpumppaus ja ilta-aikainen valaistus. Ei tarvitsisi poltella puita.

Uskoisin, että jossain määrin laitteita onkin jo Afrikassa. Sijoittamalla Suomen ja EU:n kehitysyhteistyörahat aurinkoenergiaan, saataisi homma toimimaan. Ruoka voitaisi valmistaa sähköuunissa ja lapset voisivat tehdä koulujen kotitehtävät lampun valossa. Ja vanhemmillekin löytyisi muuta puuhaa iltaisin, kuin väkiluvun lisääminen. Parasta kehitysapua!
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Lisää