Miksi vaaleja järjestetään?

LUKIJAN KOLUMNI

Noin 40 prosenttia turkulaisista äänioikeutetuista vastaisi: turhaan, mikään ei kuitenkaan muutu. Viisas ystäväni taas lähetti heti kuntavaalien jälkeen sähköpostia: usko demokratiaan kasvoi.

Niinpä. Ainakin äänestysaktiivisuus nousi Turussa 3,5 prosenttiyksikköä edellisistä kuntavaaleista eli 55,6:sta 59,1:een. Mutta ei siinä kaikki: Monet muutokset olivat Turussa rajumpia kuin koko maassa.

Tarkastelen seuraavassa Turun neljän suurimman puolueen ja hallituspuolueen Perussuomalaiset vaalitulosta.

Kokoomuksen äänestysprosentti putosi koko maassa 1,2 ja Turussa 2,5 prosenttiyksikköä ja puolue menetti Turussa kaksi paikkaa, Sdp:n vastaavat prosenttiluvut ovat 0,2 ja 3,2 ja kaksi paikkaa. Näin perinteinen aseveliakseli menetti mahtiasemansa. Yhteinen valtuutettujen määrä putosi edellisestä 33/67:stä eli melkein yksinkertaisesta enemmistöstä 29:ään.

Vihreät taas voittivat Turussa enemmän kuin valtakunnallisesti, Turussa 5,1, koko maassa 3,9 prosenttiyksikköä ja Turussa neljä paikkaa lisää. Vasemmistoliiton vastaavat prosenttiluvut ovat 2,6, ja 0,8 sekä kolme lisäpaikkaa. Perussuomalaiset puolestaan hävisivät Turussa vähemmän kuin valtakunnallisesti.

Mikä on yksinkertaisin selitys tällaiselle tulokselle? Tietenkin tyytymättömyys sellaiseen kuntapolitiikkaan, mitä kokoomus–Sdp on ajanut usein Rkp:n ja keskustan tuella. Ja toisaalta äänituki sellaisille vaihtoehdoille, joita vihreät, Vasemmistoliitto ja usein Perussuomalaisetkin ovat tarjonneet.

Yksittäisistä asioista lienee toriparkki selkein taustatekijä. Sen puolesta on äänestänyt valtaenemmistö aseveliakselista ja pienet porvaripuolueet. Samat voimat torppasivat myös kansanäänestyksen. Toriparkkia ovat taas vastustaneet vihreät ja Vasemmistoliitto Raimo Huhtasta lukuun ottamatta. Myös vähemmän Turussa kuin koko maassa hävinneet Perussuomalaiset kuuluvat toriparkin vastustajiin.

Samoja puolueitten välisiä äänestysblokkeja on ainakin lehtitietojen mukaan esiintynyt kaavoituskysymyksissä ja vanhojen rakennusten säilyttämisessä tai kunnostamisessa niitten purkamisen ja korkean uudisrakentamisen tieltä. Myös liikennekysymyksissä on havaittavissa samoja linjoja julkisen liikenteen ja yksityisautoilun välillä.

Sosiaali- ja terveyspuolella tuleva sote maakuntahimmeleineen ja hienolta kuulostavine valinnanvapauksineen on toki vaikuttanut vaalitulokseen, mutta sen analysoiminen onkin vaikeampi tehtävä.

Kysyä sopiikin, muuttuuko mikään näin suuren ja valtakunnan tasosta poikkeavan vaalituloksen perusteella Turussa eli kannattaako vaaleja järjestää. Toivon vakaasti, että voimia, kykyjä ja rohkeutta muutokseen riittää.

Kirjoittaja on tietoisesti poliittinen kansalainen.