Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama työryhmä julkaisi raporttinsa ylioppilastutkinnon keskeisistä kehittämistarpeista sekä ehdotti kehittämistoimenpiteitä.

Raportin suurin muutosehdotus koskee työryhmänkin mukaan lukion keskeistä oppiainetta, äidinkieltä ja kirjallisuutta.

Yhden ylioppilaskokeen pituudeksi ehdotetaan neljää tuntia. Tämä olisi muissa oppiaineissa kaksi tuntia vähemmän kuin ennen.

Äidinkielen ja kirjallisuuden kokeessa on nyt kaksi kuuden tunnin koetta, joten jos äidinkielen koe supistettaisiin yhdeksi neljän tunnin kokeeksi, siitä vähenisi kahdeksan tuntia ja se pitäisi mitoittaa yhteen kolmasosaan nykyisestä.

Äidinkielen kokeen romuttamista perustellaan lyhyesti: "Äidinkielen osaamista olisi mahdollista osoittaa digitaalisissa kokeissa yhden koepäivän aikana kuten muissakin kokeissa. Näin työmäärä olisi pienempi kokelailla, kouluilla, alustavassa arvostelussa ja sensoroinnissa."

Perustelu työmäärän vähenemisestä herättää kysymyksiä. Onko työmäärä keskeisin perustelu äidinkielen ylioppilaskokeen radikaaliin supistamiseen? Mikä nähdään kokeen tehtävänä? Millaisia taitoja kokeella edes pyritään testaamaan? Miksi äidinkielen kokeen ja sitä kautta väistämättä koko oppiaineen asemaa pyritään pienentämään?

Äidinkielen kokeessa testataan niin laajan oppiaineen sisältöjen omaksumista sekä luku- ja kirjoitustaitoa kuin ajattelua ja kypsyyttä jatko-opintoihin.

Miten näitä asioita kyetään mittaamaan neljän tunnin minikokeella, jossa osa tehtävistä olisi pahimmillaan monivalintatehtäviä? Niistähän raportissa myös puhutaan.

Raportissa kannetaan aiheellisesti huolta matematiikan ja vieraiden kielten osaamisen hiipumisesta, mutta ei mainita lainkaan luku- ja kirjoitustaitojen heikkenemistä, vaikka se on todettu useissa tutkimuksissa.

Luku- ja kirjoitustaito erottavat jo tällä hetkellä menestyjät ja syrjäytymisuhan alla olevat.

Jos äidinkielen ja kirjallisuuden ylioppilaskokeen painoarvoa heikennetään, heikennetään samalla motivaatiota opiskella lukemista ja kirjoittamista – taitoja, jotka ovat elintärkeitä nykyajassa.

Ylioppilastutkinnon uudistamista pohtineen työryhmän keskeinen tavoite oli kehittää tutkintoa palvelemaan nykyistä paremmin jatko-opintoja ja lisätä edelleen tutkinnon arvostusta.

Pääseekö se tavoitteisiinsa viemällä arvon kaiken oppimisen perustalta, äidinkielen taidoilta? Tuskin.

Sari Hyytiäinen

Ulla Koivukangas

Äidinkielen opettajain liitto

Petra Bredenberg

Svenska modersmålslärarföreningen i Finland rf