Lukijoilta

Inkluusio on pikavippi

Perusopetuslaki edellyttää, että jokainen oppilas saa opiskelulleen tarvitsemansa tuen. Viimeaikaisessa julkisessa keskustelussa on käynyt ilmi, että tuen antamisen menetelmistä ollaan koulujärjestelmämme sisällä montaa mieltä.

Toisessa, vanhastaan käytössä olleessa menetelmässä tukea annetaan oppilaan tarpeen mukaan pienissäkin ryhmissä, tai jopa erillisissä, erityiseen tukeen erikoistuneissa kouluissa.

Toisessa päässä on uusin trendi, inkluusio, jonka puitteissa oppilaat keskitetään yleisopetuksen ryhmiin.

Suomen huikea Pisa-menestys on peräisin aikaisemman menetelmän ajoilta. Siirtyminen inkluusioon viimeisten kymmenen vuoden ajalla näkyy Pisa-tuloksissa suoraan.

Pisa ei ole huomioinut erityisryhmiä, mutta inkluusion myötä yhä useammat kokoaikaista erityistä tukea tarvitsevat oppilaat ovat mukana mittauksissa, koska he opiskelevat muiden mukana isoissa luokissa. Tällä ei sinänsä ole merkitystä, koska koulujärjestelmän ei tule tähdätä mittareissa pärjäämiseen, vaan laadukkaaseen ja oppilaslähtöiseen opetukseen.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Inkluusiokeskustelun ydin ei siis ole viimeisissä Pisa-tuloksissa, jotka ovat pitkän ajan tuotos, vaan siinä, millaista jälkeä inkluusio tuottaa pitkällä aikavälillä mullistaessaan opetusryhmien kokoonpanot ennennäkemättömällä tavalla.

Näin isoa muutosta on varmasti tutkittu perusteellisesti – paitsi ettei ole. Meillä ei ole edes keskipitkän aikavälin todennettua tutkimusta inkluusion seurauksista kaikille oppilaille.

Erityisoppilaitten oppimistulosten muutosta on tutkittu, muitten juuri ei: Erja Sandberg tutki väitöskirjassaan (2016, Helsingin Yliopisto) muun muassa erityisoppilaitten omia kokemuksia isoissa ryhmissä opiskelusta, eikä hän havainnut inkluusiota laisinkaan kaikille soveltuvaksi.

Vuonna 2014 Turun yliopistossa Matias Mäkelä ja Jukka Saarikoski tarkastelivat asiaa Pro gradussaan, ja havaitsivat, että sosioemotionaalisesti oireilevien oppilaitten integrointi aiheuttaa kohdeluokassa merkittäviä ongelmia työrauhan, kouluviihtyvyyden ja oppimistulosten suhteen.

Tutkimusta siis kuitenkin on, mutta tulokset eivät kaikkia miellytä.

Käytännössä inkluusioajattelu näkyy opetustyössä luokissa monin tavoin.

Isoihin luokkiin on tänä päivänä enenevästi sijoitettu psyykkisesti rajusti oireilevia ja haastavia, opettajan sataprosenttisen huomion vaativia oppilaita, sekä oppilaita, joilla on erityisiä ja laajoja oppimisvaikeuksia. Niissä on myös oppilaita, joilla on suuria keskittymisen ja oman toiminnan ohjaamisen vaikeuksia.

Tällöin jokaisella lasta ohjaavalla aikuisella tulisi olla erityispedagogisia valmiuksia.

Joka tapauksessa opettajan varsinainen työ, eli opettaminen, ohjaaminen ja työrauhan takaaminen sekä turvallisen opiskeluympäristön luominen, vaikeutuu merkittävästi. ​Myös lahjakkaitten oppilaitten yksilöllinen huomiointi jää yhä useammin haaveeksi.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Uusi opetussuunnitelma velvoittaa opettajia huomioimaan oppilaat tasa-arvoisesti ja heidän omista lähtökohdistaan – yksilöinä.

Miten opettajien ja oppilaitten oletetaan selviytyvän edellä kuvatusta yhtälöstä, mikäli resurssien alasajo muotivirtausten varjolla jatkuu? Näitä resursseja ovat keskitetyn palvelun koulut (erityiskoulut), alueelliset pienluokat ja koulunkäynnin ohjaajat, joiden tarpeellisuus on kaikille käytännön opetustyötä tekeville sekä oppilaitten perheille selviö.

Tuen tarve ei myöskään vähene, vaan kasvaa.

Säästöt näissä resursseissa eivät ole säästöjä. Ne ovat pikavippi. Lasku peritään noin sukupolven kuluttua – korkoineen.

Ei saa jäädä inkluusioon makaamaan!

Johanna Liponkoski

Erityisluokan opettaja, KM

Perttu Helin

Erityisopettaja, FM, (kesk)

Moision koulu, Turku

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (29)

Vanhimmat ensin
Vastaa
KK
Älykkyys kaikonnut päättäjiltä
Tässäkin asiassa tuntuu siltä, että järki on jättänyt päätöksentekijät. Siis ihan oikeasti pähkähullua toimintaa. Tavallinen torimyyjäkin osaisi suunnitella opetuksen paremmin.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Kyllästynyt
HERÄTYS
Opettajia on kuunneltava tässä asiassa. Tämä touhu se vasta kalliiksi tulee.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Matti
Ennenkin oli.
Minulla on tallessa valokuva kansakouluajoilta. Luokassamme oli 32 oppilasta, mutta vanhempi siskoni kertoi heitä olleen 40. Ei siinä paljon henkilökohtaista tukea saanut eikä erityisluokkia ollut. Parempaan suuntaan on siis menty ja on syytä mennäkin.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
opettajaVieläHetken
Vast: Ennenkin oli.
Koitapas laittaa nykyisiä lapsia 40 samaan luokkaan ja tehdä jotain järkevää. Ei onnistu. Ei ole mitään, minkä päälle rakentaa. Kotikasvatus, keskittymiskyky, empatiakyky: kaikki ala-arvoisia. Jotakin on tapahtunut ihan viidentoista vuoden sisällä. Lapset ovat uskomattoman levottomia ja lyhytjänteisiä. Itsekäs käytös nähdään hienona, ja kaikki haluavat "tubettajiksi". Ihan sairasta touhua joka päivä.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Maija
Vast: Ennenkin oli.
Kansakoululuokat aikanaan olivat paljon homogeenisempiä kuin nykyiset perusopetusryhmät. En esim. muista omasta suuresta kansakoulustani yhtäkään oppilasta, jolla olisi olllut muu kuin suomi kotikielenä. Kehitysvammaiset oli "vapautettu oppivelvollisuudesta" vuoteen 1983 asti ja omalta luokaltani siirrettiin ensimmäisen luokan aikana kaksi oppilasta "apukouluun", koska he oppivat hitaanlaisesti lukemaan. Eli ei kansakoulu ollut todellakaan koko ikäluokan koulu.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
pitäis vähän miettiä
Vast: Ennenkin oli.
Meitä oli 40 samalla luokalla aikoinaan keskikoulussa. Ikähaarukka 10-12v kun aloitimme, ja muutama vanhempi poika oli tosi häirikkö. Halusivat huomiota, kiusasivat opettajia ym. mutta en muuten muista että opiskelu olisi ollut vaikeaa. Suurin osa opetuksesta meni ihan hyvin. Mutta nykyään lapset ovat erilaisia, juuri sen keskittymisen kannalta uskoisin. Siihen on menty vuosien varrella. Ihan lasten ohjelmista alkaen ...enää kukaan ei jaksa katsoa tavallista leffaa... kaikki menee nopsaan, ei pysy perässä... en tiedä. Tuntuu hölmöltä kun miettii minne tämä virtuaalinen kaikki-mulle-heti, ei-mua-kiinnosta asenne johtaa...
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
R.K.
Metsään mennään!
Kiitos kirjoittajille tärkeän asian esille ottamisesta ja herättävästä informaatiosta!
Tuntuu täysin uskomattomalta lukea tästä "inkluusiosta"!
Olin uskonut, että tällainen opetus ja yleisluokat ovat jääneet vuosikymmenien taakse historiaan.
Tavallisella järjellä varustettu ihminen tajuaa, ettei erityisopetusta tarvitsevia ja häiriköitä voi laittaa samaan luokkaan kaikkien muiden oppilaiden kanssa. Ei niitä entisajan apukouluja, tarkkailuluokkia ja erityiskouluja turhaan ollut parustettu.
Sitä en ymmärrä, miten opetusministeriössä ja opetusministerien poliittisessa vastuussa voi vielä 2010-luvulla mennä tällainen älyttömyys läpi!
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Lisää