Kirjoittajavieras

Turun koulupolitiikka eriarvoistaa

Suomalainen peruskoulujärjestelmä on edelleen kansainvälisesti vertaillen muodollisesti tasa-arvoinen. Käynnissä on kuitenkin hälyttäviä muutoksia, jotka murtavat järjestelmän tasa-arvoa. Turun Sanomat (20.3.) kertoi kouluvalintaa koskevista tutkimustuloksista, joiden mukaan perusopetus Turussa on eriytynyt oppilaiden sosiaalisen taustan mukaan. Ilmiö vastaa kansainvälisiä esimerkkejä uusliberalistisen koulutuspolitiikan seurauksista.

Kun koulupiireistä luovuttiin 1990-luvulla, mahdollistettiin oppilaille pyrkiminen myös muuhun kuin lähikouluun. Kouluvalinnan lisäämistä perusteltiin mm. koulutustarjonnan monipuolistamisella ja yksilön oppimismahdollisuuksien parantamisella. Kouluvalintapolitiikan kansainvälisenä koelaboratoriona toimi 1980-luvulla Pinochetin Chile, toinen ”kärkimaa” oli Thatcherin Englanti. Kansainväliset kokemukset ovat varoittavia. Vapaa kouluvalinta ei ole tuottanut parempaa perusopetuksen laatua tai parempia oppimistuloksia. Oppilaiden opintiet sitä vastoin ovat eriytyneet ja epätasa-arvo lisääntynyt.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Yhteiskuntapolitiikka-lehden (1/2012) artikkelissaan Piia Seppänen, Risto Rinne ja Virve Sairanen tarkastelevat turkulaisten yläkoulujen oppilasvalintaa ja oppilaiden koulutusreittejä kaupungin koulumarkkinoilla. Pääsy tiettyyn painotukseen (esim. kielet, liikunta, musiikki) alakoulussa vaikuttaa oppilaiden sijoittumiseen yläkouluihin. Vuonna 2010 yläkoulun aloittaneesta ikäluokasta painotetun opetuksen piirissä oli 41 prosenttia. Kilpailu on kovaa, hakijoista 12 prosenttia ei saanut haluamaansa paikkaa.

Turun kouluverkkopolitiikka koulujen lakkautuksineen sekä opetustoimeen kohdistetut säästöpaineet vahvistavat tutkijoiden havaitsemaa koulujen eriytymiskehitystä. Kun lähikoulut harvenevat ja resurssit vähenevät, kasvaa toisaalta vanhempien kiinnostus koulujen vertailuun ja toisaalta paine koulujen väliseen kilpailuun ”parhaasta oppilasaineksesta”.

Oppilaiden koulutusreitit eriytyvät jo 7–9 vuoden iässä. Kouluvalintaa käsittelevän tutkimuksen valossa on syytä kysyä, eriytyvätkö opintiet jo päivähoidosta alkaen? Kun Turussa muutama vuosi sitten päätettiin yhdistää päivähoito kouluhallinnon alle, olivat odotukset sen aseman kohenemisesta korkealla. Miten on käymässä? Päivähoidon rahoitus jätettiin tällekin vuodelle liian vähäiseksi ja päivähoitojonot ovat kasvussa. Kokoomus ajaa valinnanvapauden lisäämisen nimissä yksityisen palvelusetelipäivähoidon lisäämistä, vaikka kaupungin pitäisi purkaa jonoja panostamalla omiin, kaikille yhteisiin, päiväkoteihin.

Keskiluokan koulushoppailuun suopeasti suhtautuva koulupolitiikka toimii pontimena rinnakkaisten yksityisten koulumarkkinoiden synnyttämiselle. Kehitys uhkaa murtaa lopullisesti yhtenäisen suomalaisen peruskoulun.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (4)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Kalle
Positiivisen syrjinnän paikka
Tämä kehitys on onneksi muutettavissa, ja vieläpä ilman lisärahoja: hikipingottajaluokat pärjäävät hyvin paljon nykyistä suurempinakin ryhminä, kun motivaatiota ja työhalua riittää. Ihan ongelmitta voitaisiin eliittikouluissa operoita 50-60 oppilaan luokkia.

Silloin voimavarat voitaisiin suunnata kouluihin, joissa nyt on oppimistulokset numeroilla mitattuna vähemmän suuria. Siellä opetusryhmiä voitaisiin pienentää, ja opettajien resurssit oppilasta kohti kasvaisivat. Näin myös saataisiin erilaisista kulttuureista tulleille koululaisille suomi (tai ruotsi) hyvin haltuun. Nyt keskustan erityisryhmiin hakeudutaan siksi, että siellä opettaja voi keskittyä enemmän perinteiseen opetukseen, kun kielitaitoerot eivät kuluta opettajan työaikaa, ja toisaalta koulumyönteiset oppilaat eivät sählää, vaan opetus voi alkaa heti tunnin alussa.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
In vino veritas
Vedenjakajalla
Nyt ollaan veden jakajalla ja sitä olisi syytä kysyä lasten vanhemmilta: ovatko Yrttiahon 60-70-luvulla vallalla olleen tasapäistävän koulutuspolitikkan vai nykyisen valinnan mahdollisuuksia tarjoavan koulutuspolitiikan kannalla.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
olmio
Ei politiikka vaan ihmiset
Kukin oppilas päättää ihan itse miten hyvin hän selviää koulusta. Oppilaiden taustalla tai luokan ryhmäkoolla ei ole mitään tekemistä menestymisen kanssa. Yliopistoissa luentosalissa voi olla sata ihmistä, ja kaikki voivat oppia asian ihan yhtä hyvin. Kun kerran lapset oppivat monia asioita paremmin kuin aikuiset, niin ei pitäisi olla mitään esteitä siihen että jokainen mentaalisesti terve oppilas olisi vähintään "kasin oppilas".

Peruskoulu tai lukio eivät vaadi mitään yli-inhimillistä panostusta. Ainoa asia mikä on pakollinen on vanhempien vastuu opettaa lapset suhtautumaan myönteisesti kouluun ja valvoa näiden koulumenestystä.

Tärkein metodi oppimiseen ja elämään on itsehillintä. Sen voi sisäistää kuka tahansa taustastaan huolimatta.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Usetti
Oppilaan taustalla on kuin onkin merkitystä
Ei ole lainkaan samantekevää, minkälaiset kotiolot jollakin oppilaalla on. Jos kotona on ristiriitoja ja ratkaisemia ongelmia, niin oppilaan menestymisen mahdollisuudet ovat varsin vähäiset. Lisäksi oppilaan asema luokkayhteisössä on heikko, jos hänet on leimattu tavalla tai toisella epäonnistujaksi. Valitettavan usein leimautumiseen vaikuttavat myös sellaiset tekijät, joita lapsi itse ei mitenkään pysty muuttamaan.

Ehkä parhaiten tunnettu esimerkki tällaisen leimautumisen vaikutuksista olivat 30-luvun juutalais- ja romanivainot. Uskomattoman moni lapsi oli tuolloin tuomittu tuhoon jo syntymähetkellä, koska he sattuivat edustamaan ei-toivotuksi määriteltyä rotua.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.