Lukijan kolumni

Miten taataan lapsen turvallinen ja hyvä kasvatus

Marjo Orimus
Marjo Orimus

Me olemme mitä teemme itsestämme, toteaa sosiologi Anthony Giddens. Hyvinvointivaltio toimii yleistetyn vastavuoroisuuden periaatteella, joka intressinäkökulman rinnalla selittää ihmisten sitoutumista järjestelmän ylläpitoon.

Sosiaalipoliittisten toimenpiteiden taustalla on aina joku teoria ihmisten ”olemuksesta” ja käyttäytymisestä, sen nojalla toimenpide rationalisoidaan. On sosiaalipolitiikan kannalta merkityksellistä uskommeko ihmisen tavoittelevan vain omaa etuaan vai kykenevän myös hyväntahtoisuuteen.

Kouluttaja Päivi Sinko on arvostellut sitä, että lapsen ja biologisten vanhempien suhdetta on ylikorostettu. Tärkeintä on, että lapsi saa riittävän hyvää hoitoa riippumatta lapsen ja hoitajien välisestä siteestä.

Professori J.P. Roos on jokseenkin eri mieltä. Hän väittää, että biologinen vanhemmuus nyt ymmärretään yhdeksi monista lapsen edun vaihtoehtoisista toteuttamisen tavoista eikä oteta ehkä tarpeeksi huomioon mm. evoluutioteoreettista näkökulmaa. Evoluutiopsykologien mukaan biologisessa siteessä on jotain sellaista, mitä pitkäaikainen hoivaaminen ei selitä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Tutkimuspäällikkö Anu Suomelan mukaan koko maksullinen sijaisperheinstituutio pitäisi asettaa kyseenalaiseksi, koska ei ole selvää, että kaikki valitut perheet toimivat altruistisesti lapsen edun nimissä.

Monet väittävät myös, ettei ammattiperheenä toimiminen ole mahdollista, koska rakastaminen ja rahan ansaitseminen eivät ole yhdistettävissä. Sijaisperhehoitajille olisi kuitenkin taattava riittävä koulutus ja korvaus työstään. ”Turkuun pettynyt äiti” otti 14.3. esille tärkeän näkökohdan: Miten taataan sijaisperheeseen sijoitetun lapsen turva ja etu erotilanteessa? Varsinkin kun sijaisperheitä rekrytoimaan aletaan ottaa yksityisiä (HS 14.3.), ehkä firmojakin.

2000-luvulla suurin osa toimivista ammatillisista perhekodeista ja kuntien laitoksista on kotimaisia ja niillä on aluehallintoviraston antama lupa toimia ja/tai kuntien välitön valvonta, joten työntekijän akuutin perhetilanteen ei pitäisi hoidon tasoon vaikuttaa.

Perhehoitajien vaikeutuvat työtilanteet vaativat koulutukselta ja yhteiskunnan palveluilta kustannuksia. Kauhukuva lienee, että huostaanotot lisääntyvät ja koko toiminnan määräysvalta valuu kasvottomille voitonmaksimoijille työn laadun kärsiessä.

Nähtäväksi jää: Onko, pohjanmaalaisen sijaisisän mukaan (Anu Suomela) ”ammattiperheiden” taustalla: ”Työttömyyden aikainen tarve saada lisätuloja sikalanpitoa siistimmästä työstä”? Vuonna 2012 sijaishoitajalle maksetaan kuukaudessa 650 euroa verollisena.

• Kirjoittaja on VTM,
lastensuojelutyöntekijänä
25 vuotta.