Pohjois-Korea on maailman eristynein maa, sen tietävät kaikki. Tekisi mieli todeta, että siinäpä ne varmat faktat olivatkin, eikä syyllistyisi kovin pahaan yleistykseen. Tietämättömyys koskee tietenkin maan historiaa Koreoiden jaon jälkeen eli vuodesta 1948 lähtien, nyt siis jo 63 vuoden ajalta.
Tänä aikana maata on hallinnut isä Kim Il Sung, poika Kim Jong Il, ja kun viimeksi mainitun juuri kuoltua tämän seuraajakin, Kim Jong Un, on samaa sukua, on kyseessä dynastinen vallanperimys vanhojen monarkioiden tapaan.
Yksinomaan se, että näin tapahtuu kommunistisessa maassa, tekee Pohjois-Koreasta kummajaisen nykymaailman poliittisella kartalla.
Uutiskuvat Rakkaan Johtajan kuolemaa surevien pohjoiskorealaisten reaktiosta ovat aiheuttaneet maailmalla paljon hämmennystä. Lisäksi uutistiedot Kim Jong Ilin yliluonnollisista ominaisuuksista ylittivät kaikki arvailut siitä, miten pitkälle henkilökultti saattaa mennä. Hänestä nimittäin kerrotaan mm. että hän kykeni säätelemään säitä, ei ulostanut eikä virtsannut ja hallitsi golfn niin täydellisesti, että teki kaikissa otteluissa useita hole-in-oneja. Eli hän oli ”jumala”.
Täytyy mennä historiassa kauas taakse ennen kuin kohtaamme mitään vastaavaa. Yhtälailla tämä massojen reaktio ”jumalahallitsijan” kuolemaan muistuttaa muinaisten kansojen käyttäytymistä, kun niiden ”säitä ja satoa” hallitseva faarao, inkakeisari tai zulukuningas oli kuollut.
Osa tunnereaktiosta on tietysti teatraalisuutta pelon ja poliittisen pakotteen vuoksi, vähän samaan tapaan kuin Hitlerin paraateissa, joissa niiltä kansalaisilta, joiden käsi ei noussut natsitervehdykseen, se leikattiin pois.
Muinaiset dynastiset valtiot olivat yleensä juuri niin vahvoja kuin niiden kulloinkin vallassa ollut johtaja. Dynastiseen suksessioon liittyy helposti myös degeneroiva sisäsiittoisuus ja korruptoiva nepotismi. Kaikkea tätä on nähty myös Pohjois-Koreassa.
Yhtälailla historia on lähes poikkeuksetta osoittanut, että jos vahvaa ja pelättyä yksinvaltiasta seuraakin heikko ja hemmoteltu poikanen ovat katastrofin merkit nopeasti ilmassa.
Valta on voima, joka väistämättä täyttää vajaan tai tyhjän tilan oli sitten kyse ylimysasemasta tai territoriosta. Rooman heikot keisarit surmattiin lyhyessä ajassa ja useimmiten murhaajat löytyivät aivan lähipiiristä.
Nytkin on jo olemassa epävirallinen tieto, että Kim Jong Il olisikin murhattu poliittisen valtakilpailun yhteydessä, joka oli alkanut kyteä pian sen jälkeen kun Kim Jong Il oli sairastuttuaan (2008) ollut pakotettu jättämään vallan ohjaksia kokemattoman poikansa harteille.
Entisaikojen valtioissa syttyi helposti kapinoita, kun heikko kuningas oli noussut valtaan. Myös sisällissodan vaara oli suuri, samoin poliittiset murhat johtoportaassa. Jää nähtäväksi toteutuvatko nämä vanhojen mallien mukaiset skenaariot nyt myös Pohjois-Koreassa.
