TTIP ja investointisuoja
Aleksi Kuusisto ja Thomas Palmgren kirjoittivat 20.6. Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla suunnitteilla olevasta USA:n ja EU:n välisestä Transatlantic Trade and Investment Partnership (TTIP) vapaakauppasopimuksesta. He toivat voimallisesti esiin sen potentiaalisia hyviä puolia.
Sivulauseessa he mainitsivat, että ”investointisuojaan liittyviä demokratiavajeita pyritään ratkaisemaan”. Artikkeli oli linjassa entisen valtionvarainministerin Alexander Stubbin ajatuksien kanssa.
Seuraavana päivänä akatemiaprofessori Martti Koskenniemi kirjoitti HS:n mielipidepalstalla TTIP:n investointisuojasta, jonka tarkoituksena on minimoida yritystoimintaan liittyvät riskit ylikansallisilta yrityksiltä. Aihetta käsitteli myös ekonomi Lassi Erpiö mielipidekirjoituksessaan (TS 6.6.).
Investointisuojan mukaan yritys voi haastaa valtion kansainväliseen välimiesoikeuteen, jos esimerkiksi tehdään lakeja, joiden se katsoo vähentävän voiton mahdollisuuksiaan. Tällä olisi epäilemättä kontrolloiva ja ulkoistava vaikutus maan lainsäädäntöön.
Kyseinen välimiesoikeus toimii maailmanpankin alaisuudessa ja sen nimi on International Centre for Settlement of Investment Disputes (ICSID).
Voi helposti ymmärtää, minkälainen sudenkuoppa kansalaisten maksamia veroeuroja vaanii, jos EU:n komissio hyväksyy investointisuojan. Olemmehan nähneet korvausvaatimuksien suuruuden tällaisissa asioissa.
Lisäksi tiedämme juristien mieltymyksen rahaan sekä tuomarien mahdollisuuden lakien soveltamisen lisäksi tulkita niitä (ks. esimerkiksi TS:n artikkelit 8. ja 10.6. tavalliselle kansalaiselle kohtuuttomiksi muodostuneista oikeudenkäyntikuluista).
ICSID:n websivuilta voi jokainen kiinnostunut käydä katsomassa, miten paljon yrityksien eri valtioita vastaan nostamia kanteita on vireillä. Viimeisen vuoden aikana niitä on kirjattu jo 45, ja vastaajina on lukuisia eri valtioita.
TTIP:iin pitää suhtautua kriittisesti ja toivoa kädet ristissä, että päättäjät komissiossa ajattelisivat enemmän yhteistä kuin omaa etuaan, vaikka lobbaus on todennäköisesti ankaraa. Hyväuskoisuuteen tämän sopimuksen kohdalla ei pidä tuudittautua. Kansainvälisessä liiketoiminnassa ovat vallalla muut aatteet kuin ihmisen hyvyys ihmistä kohtaan.
Ken Malanin