Lukijoilta

Poliisi antoi väärää tietoa

Poliisihallituksen edustajat esittivät harhaanjohtavia väitteitä deaktivoiduista aseista Turun Sanomissa 29.4. On oikeusvaltiolle vaarallista, että viranomaiset leimaavat perusteetta elinkeinonharjoittajat rikollisiksi.

Nykyään deaktivoituja aseita on ”mahdoton jäljittää, kun ne on kertaalleen tehty toimintakelvottomiksi ja poistettu rekistereistä”, kuten artikkelissa todetaan.

Tämän vuoksi Asealan Elinkeinonharjoittajat (AAE) ja Asekauppiaiden liitto (AKL) ovat useaan otteeseen ehdottaneet poliisijohdolle, ettei deaktivoituja aseita poistettaisi aserekisteristä. Olemme ehdottaneet niiden myynnistä ilmoitusvelvollisuutta, ja harkittavaksi ulkomaille myynnin luvanvaraistamista.

Viimeksi kirjelmöimme tästä poliisijohdolle 1.12.2009. Silloinen asehallinnon päällikkö Jouni Laiho ja nykyinen päällikkö Mika Lehtonen torjuivat ehdotuksemme ”tarpeettomana”. Lehtosta oli haastateltu TS:n artikkeliin, mutta hän ei pitänyt tarpeellisena mainita, että aserekisteristä poisto tapahtuu viranomaisten tahdosta, vastoin asealan kantaa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Vuonna 2009 deaktivoitiin poikkeuksellisen paljon aseita, 5 500 kappaletta. Poliisihallituksen ylikomisario Reima Pensala väitti TS:ssa: ”huima piikki johtui siitä, että aseita valmisteltiin laittomille markkinoille.” Pensala tunnusti, ettei väitteelle ole todisteita.

Syytös on äärimmäisen loukkaava. Vuonna 2009 Matti Vanhasen hallitus antoi lakiesityksensä aselain muuttamiseksi, ja jo aiemmin poliisijohto oli kiristänyt käsiaselupien myöntämistä. Aseliikkeissä arvioitiin, etteivät ostajat saa lupia tietyille käsiaseille, joten liikkeet deaktivoivat varastossa olleita aseita. Tämä aiheutti piikin, kuten poliisihallituksessa varmuudella tiedetään.

Deaktivointien määrä väheni vuonna 2010 myös siksi, että määräyksiä siitä kiristettiin. Aiemmin deaktivointi säilytti osan aseen keräilyarvosta. Poliisihallituksen nykyohjeiden mukainen deaktivointi ei jätä esineelle mitään arvoa, joten halu deaktivoida esimerkiksi vanhoja perikunta-aseita on mennyt.

Artikkelissa annettiin myös ymmärtää olevan tuomittavaa myydä deaktivoituja aseita ulkomaalaisille. Asia on toisin päin. Jos asekauppias kieltäytyy myymästä lupa- ja ilmoitusvapaata esinettä jollekin siksi, ettei tämän äidinkieli ole suomi, hän saa hyvin nopeasti kimppuunsa vähemmistövaltuutetun.

Artikkelissa väitettiin deaktivoiduilla aseilla harjoitettavan Suomessa laajaa salakauppaa. Kun esineet ovat viranomaisten tahdosta täysin lupavapaita, ihmettelemme miten kauppa niillä voisi olla salakauppaa.