Lukijoilta

Kehitysavun mollaaminen epäreilua

Sensijaan, että kauhistelemme kehitysavun kalleutta, olkaamme ylpeitä, että saamme olla siinä mukana, kirjoittaja toteaa kertoen, miten mm. Etiopiassa uusi hätä vältettiin avustuksilla.
Sensijaan, että kauhistelemme kehitysavun kalleutta, olkaamme ylpeitä, että saamme olla siinä mukana, kirjoittaja toteaa kertoen, miten mm. Etiopiassa uusi hätä vältettiin avustuksilla.

Kehitysapua on tapana aika ajoin mollata. Viimeksi Sampo-pankin pääjohtaja Björn Wahlroos lohkaisi Turun Kauppakorkeakouluseuran 40-vuotispäivien puheessaan, että ”kehitysapu ei ole saanut aikaiseksi yhtään mitään” (TS 15.1.). Tätä ennen hän oli ehtinyt jo verrata kehitysapua Kankkulan kaivoon, mihin rahaa vain kaadetaan vuodesta toiseen.

Mollaajien kuoro vahvistuu kevään 2011 vaalien lähetessä. Mollaajilta on hämärtynyt avun suuri linja. Se vedettiin jo yli 50 vuotta sitten. Maapallon ruoka- ja maatalousjärjestö FAO:n pääjohtaja varoitti 1950, että kaksi kolmasosaa ihmiskunnasta on ajautumassa elinikäiseen nälänhätään. Kehitysavun tehtäväksi tuli torjua nälkä.

Hieman myöhemmältä ajalta muistamme kehitysavun paaluvuoden 1984, kun Afrikan köyhimpiin kuuluvassa Etiopiassa oli ennen kokemattoman ankara hätä. Miljoona nälkiintynyttä viljelijää lapsineen jätti kotikontunsa ja lähti vaeltamaan kohti kaupunkeja. Ulkomaiden antama hätäapu pysäytti heidät leireihin. Hätä poistui, mutta vain tilapäisesti.

Onneksi rikkaat maat, Suomi muiden mukana, lisäsivät Etiopian kehitysapua. Hankkeilla oli yksi yhteinen tavoite: viljasadot on saatava nousuun niin, että vuoden 1984 nälkä ja pakolaisaalto eivät toistu.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Etiopian maanviljelyä kehitettiin niin, että vettä säästyy ja maaperä hoituu. Maatalousneuvojia koulutettiin. Suomi oli mukana, kun Etiopian jokilaaksojen ylärinteille viljeltiin nopeakasvuista eukalyptusta polttopuuksi. Juurillaan puut pysäyttivät maan kulumisen.

Suuresta nälänhädästä on kulunut neljännesvuosisata. Mitä Etiopian ruuantuotannolle tapahtui? Tarkasti sitä on mitattu vuodesta 1993, kun pohjoinen Eritrea irtaantui emämaasta.

Etiopian viljasato oli silloin samaa luokkaa kuin Suomen, 5,6 miljoonaa tonnia vuodessa. Nyt (2009) se on 14 miljoonaa tonnia, eli lähes kolminkertainen. Uutta peltoa muokattiin. Vaikka uudismaat olivat yhä karumpia, keskimääräinen hehtaarisato nousi 1 100 kilosta 1 500 kiloon.

Viljantuotanto kasvoi väkilukua nopeammin. Vuonna 1993 etiopialaisia oli 54 miljoonaa, nyt 85 miljoonaa. Ruokaturvaa kuvaava henkeä kohti laskettu vuotuinen viljasato nousi silti 112 kilosta 168 kiloon.

Apu johti tavoitteeseensa. Uusi hätä ja nälkäpakolaisuus vältettiin.

Ei meidän tarvitse kehitysavulta enempää odottaa. Sen sijaan että hirvittelemme apua ja sen kalleutta, olkaamme ylpeitä että saimme olla siinä mukana.

Etiopian esimerkin valossa kehitysapua ei parane mollata. Sen suurta linjaa kannattaa jatkaa.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.