Miten turvataan asumisrauha
Kaarinalainen Pertti Kuusisto otti kantaa asumisen turvallisuuteen (TS 14.12.). Hän on kokenut kiinteistökohtaisten talonkirjojen poistamisen selväksi turvallisuusriskiksi. Kun hankkii asunnon ehkä loppuelämäkseen, ei osaa aina varautua siihen, mitä todellisuus nykyisin on.
Asunto-osakeyhtiössä on paljon sijoitusasuntoja, joita vuokrataan jopa viikonlopuksi. Vakinaiset asukkaat, niin omistusasujat kuin vuokralaiset, täyttävät huoltoyhtiön lomakkeeseen tietonsa ja saavat nimensä oveen ja nimitauluun. Nimettöminä asuvat ovat lyhyen aikaa asuvia tai niitä, jotka eivät tiedä käytännöstä tai halua nimeään julki, koska laki ei siihen pakota. Taloyhtiöön syntyy ikään kuin ”kahden kerroksen väkeä:”
Mitä haittaa tästä sitten on? Ei ainakaan synny minkäänlaista yhteisöllisyyttä, mikä sopii monesti sekä vuokralaiselle että vuokranantajalle. Asumiseen ei sitouduta. Järjestyssäännöt eivät ole tiedossa tai niistä ei välitetä. Kun taloyhtiön tiloja sotketaan, paikkoja rikotaan tai asunnossa metelöidään, voi tietenkin valittaa.
Todistustaakka jää vakinaisille rauhallisille asukkaille ja he maksavat vastikkeissaan kustannukset korjauksista, kun taas rikkomuksia tehnyt vuokralainen voi jo olla kaukana. Varmasti tällaiset asiat vaikuttavat asumisen viihtyisyyteen. Nimien selville saaminen on vaikeaa. Miksi?
Kuusisto käsitteli turvallisuutta poliisin näkökulmasta. Tavallinen asunnon omistaja kokee myös joskus pelkoa ja turvattomuutta, kun näkee viereiseen asuntoon, minkä ovessa on vuosia ollut vain pelkkä numero, taas menevän jo valmiiksi riehakkaasti käyttäytyvän joukon. ”Saankohan nukuttua ensi yönä? Osaavatkohan he sammuttaa saunan pois päältä, kun ovat jo nyt noin humalassa”.
Asunto on kallis sijoitus eikä asunnon ostajan tarvitse toimia järjestyksen valvojana. Vastuu asumisrauhasta, viihtyisyydestä ja kustannuksista on kaikilla talossa asuvilla ja asuntoja vuokraavilla. Onneksi useimmat vielä vastuunsa tuntevat, mutta jonkinlaista muutosta tähän nimiasiaan on syytä miettiä.
