Rakennuksen tulee olla arkkitehtuurisesti kaunis ja sopeutua ympäristöönsä. Tämä on rakentamisen tärkeä muodollinen puoli, mutta vähintään yhtä tärkeä tai tärkeämpi on rakentamisen sisällöllinen puoli, miten rakennus tehdään.
Ilmastonmuutos on tosiasia ja sillä on haitallisia vaikutuksia. Riippumatta siitä onko ilmaston lämpeneminen ihmisen toimista johtuva, sitä voidaan joka tapauksessa jarruttaa ihmisen toimilla vähentämällä energian dumppaamista ilmakehään. Eikä energian ja rahan säästämisessä muutoinkaan mitään vikaa ole.
Rakennuksissa käytettävän ja rakentamiseen kuluvan energian osuus energian loppukäytöstä on yli 40 prosenttia ja kasvihuonepäästöistä lähes 40 prosenttia. Kun tähän lisätään vielä liikenteen osuus, rakennetun ympäristön energiaviisaudella on mitä merkittävin vaikutus ilmastonmuutoksen torjunnassa.
Energiaviisaaseen rakentamiseen liitetään paljon erilaisia termejä ja sanastoa kuten energiatehokkuus, energiansäästö, ekorakentaminen, ekotehokkuus, elinkaariarviointi, hiilijalanjälki, hiilineutraali, primäärienergia, matalaenergiatalo, nollaenergiatalo, lähes nollaenergiatalo, passiivitalo, plusenergiatalo jne. Oman sekoittavan lusikkansa soppaan tuovat tuotteiden markkinoinnissa käytettävät muut termit. Olennaista energiaviisaassa rakentamisessa on huomioida ympäristövaikutukset raaka-aineen hankinnasta, rakentamisesta ja rakennuksen käyttämisestä eli asumisesta tuotteen hylkäämiseen asti.
n
Uudisrakentamisessa on jo nyt mahdollista rakentaa omakotitaloja, jotka käyttävät energiaa niin vähän, että ne pystyvät tuottamaan kaiken tarvitsemansa energian ja enemmänkin itse. Toistuvista asumiskuluista putoavat pois sähkö- ja lämmityskulut.
Pohjoisessa Suomessakin saadaan valoisan kesän ansiosta aurinkoenergiaa riittävästi. Kunnes paikallisesta pienvoimalasta, yksittäisestä rakennuksesta, tuotetulle aurinkosähkölle saadaan luotua syöttötariffi, jonka mukaan sähköyhtiöiden on otettava vastaan tuotettu sähkö tiettyyn järkevään hintaan, sähköä voidaan varastoida sähköautojen akkuihin, jolloin autolla ajamisestakin tulee päästötöntä eikä ”tankkaaminen” maksa mitään.
Ympäristöministeriö on asiantuntijoilla laadituttanut toimintaohjelman, ERA17, jolla vastataan ilmastonmuutoksen torjunnan haasteeseen rakennetun ympäristön osalta. Energiaviisaan uudisrakentamisen yleistymisessä kunnat ovat avainasemassa maankäyttöä ohjaavana viranomaisena. Kysymys on valinnoista ja arvostuksesta ja siitä miten kunnissa asiaan halutaan nyt suhtautua.
